Etäyhteydet otettava laajasti käyttöön oikeudenhoidossa

Koronaviruspandemia ja poikkeustilatoimenpiteet viivästyttävät oikeudenkäyntejä ja vaarantavat oikeusturvan saatavuutta merkittävästi. Oikeusvaltiossa tuomioistuinten tulisi toimia tehokkaasti myös poikkeusoloissa, jotta yhteiskuntarauha saadaan säilytettyä. Käsillä oleva tilanne on ainutlaatuinen, eikä siihen ole nykyisessä lainsäädännössä ja oikeudenhoidossa varauduttu. Tuomioistuimille ja muille oikeudenhoidon toimijoille tulee osoittaa kiireellisesti resursseja, jotta laadukkaat ja toimivat etäyhteydet voidaan ottaa laajamittaisesti käyttöön. Samalla lainsäädäntöön tulee sisällyttää nykyistä kattavampia säännöksiä etäyhteyksien käyttämisestä oikeudenkäynneissä.

Tuomioistuimet kaikkialla Suomessa ovat aktiivisesti siirtäneet kevään istuntokalenteriin merkittyjä valmisteluistuntoja ja pääkäsittelyjä ainakin ensi syksyyn saakka, mikä hidastaa oikeudenkäyntien etenemistä selvästi. Siirrettyjen istuntojen kokonaismäärä on jo siinä määrin merkittävä, ettei ole realistista odottaa, että tuomioistuimet ehtisivät syksyllä käsitellä kaikki keväältä siirretyt asiat. Lisäksi uusia asioita tulee jatkuvasti vireille, ja vaikea taloudellinen tilanne johtaa väistämättä myös konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden merkittävään lisääntymiseen.

Suomen Asianajajaliitto on korostanut kannanotossaan (2.4.2020), että tuomioistuimien tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä jatkuu myös poikkeusoloissa. Asianajajaliitto on antanut jäsenilleen suosituksen etäkäsittelyiden edistämisestä ja ohjeet etäkäsittelyvalmiudesta.

Etäyhteyksien laajamittainen käyttöönotto edellyttää kuitenkin lisäresursseja tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa. Eduskunnan lakivaliokunta on kiinnittänyt tilanteeseen vakavaa huomiota 3.4.2020 hyväksymässään kannanotossa oikeudenhoidon varmistamisesta koronaviruspandemian aikana (LaVP 19/2020). Lainsäädäntö mahdollistaa jo tällä hetkellä oikeudenkäyntiin osallistumisen etäyhteyksien avulla aiempaa useammin, mutta ongelmana on se, etteivät etäyhteydet toimi käytännössä luotettavasti eikä etäosallistumisen mahdollistavia videoneuvottelulaitteita ole riittävästi. Lakivaliokunta onkin katsonut, että videoneuvottelulaitteiden määrää tulee lisätä huomattavasti, ja edellyttänyt, että lisämäärärahojen tarvetta uusien laitteiden hankkimiseksi arvioidaan pikaisesti lisätalousarviovalmistelussa.

Etäyhteyksien laajamittainen käyttöönotto edellyttää myös muutoksia lainsäädäntöön. Oikeudenkäymiskaaren säännökset oikeudenkäynneistä perustuvat keskeisesti istuntojen keskittämiseen, suullisuuteen ja välittömyyteen. Tämä tarkoittaa kaikkien lainkäyttöön osallistuvien tahojen – kuten tuomareiden, syyttäjien, asianosaisten, oikeudenkäyntiasiamiesten ja todistajien – henkilökohtaista läsnäoloa tuomioistuimessa oikeudenkäynnin pääkäsittelyssä. Laki ei tunne täysin etäyhteyksin järjestettyä oikeudenkäyntiä. Nykyisen lainsäädännön perusteella sellainen oikeudenkäynnin asianosainen, jonka intressissä asian joutuisa eteneminen ei ole, voi olla antamatta suostumustaan esimerkiksi kokonaan etäyhteyksin tapahtuviin todistajankuulemisiin ja siten käytännössä viivyttää oikeudenkäyntiä.

Oikeudenhoidon yhdenmukaisuus vaatii, että säännöt ovat samat kaikille. Tämä antaisi kaikille tuomioistuimille yhtäläiset mahdollisuudet ottaa etäyhteydet käyttöön ja määrätä niiden käyttämisestä myös siinä tapauksessa, että kaikkien asianosaisten suostumusta ei ilman perusteltua syytä saataisi. Etäyhteyksien hyödyt on saatava käyttöön oikeudenhoidossa mahdollisimman pikaisesti, ja siihen liittyvät laajemmat kysymykset – kuten yhdenvertaisuus, tietoturva ja menettelysäännökset – on punnittava lainsäädäntötyössä.