Rahoitusmarkkinanäkymät vuodelle 2021

Vuosi 2020 jää historiankirjoihin globaalin pandemian vuotena. Maaliskuussa monet hankkeet menivät täysin jäihin ja joukkovelkakirja- sekä yritystodistusmarkkina olivat hetkellisesti keväällä kiinni markkinatoimijoiden huolehtiessa lähinnä omasta likviditeetistään.

Toisin kuin finanssikriisin aikana, pankkisektori ja keskuspankit olivat vahvasti tukemassa yrityksiä likviditeettihaasteiden kanssa ja siten estämässä isomman taloudellisen katastrofin syntymistä. Monissa järjestelyissä julkinen sektori tuki esimerkiksi Finnveran myöntämien takuiden kautta ja verohelpotuksin. Näiden lisäksi rajoitettiin väliaikaisesti velkojien oikeutta hakea yhtiöitä konkurssiin.

Rahoitusjärjestelyissä painottuivatkin erilaiset waiver-suostumukset, joilla esimerkiksi lyhennyksiä lykättiin tai kovenanttitestauksia jätettiin tekemättä. Lisäksi uudelleenrahoitusten sijaan sovittiin esimerkiksi maturiteetin pidennyksestä vuodella, jotta uudelleenrahoitus voitaisiin tehdä soveliaampana ajankohtana. Sopimusten material adverse change -lauseketta ja annettavia vakuutuksia jouduttiin myös lukemaan entistä tarkemmin.

Pandemian odotetaan jatkuvan ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon ja monilla aloilla liiketoiminta ei ole vielä täysin normalisoitunut. Monet rahoitusjärjestelyistä, joita ei ollut pakko tehdä vuoden 2020 aikana, siirtyivät tälle vuodelle. Joten odotettavissa on, että tulemme näkemään jonkun verran uudelleenrahoituksia sekä pankkilainoina että joukkovelkakirjalainajärjestelyinä.

Rahoitusta on edelleen hyvin tarjolla, mutta maturiteettien osalta 5 vuoden maturiteetti on toistaiseksi ollut poissa markkinalta. Nyt nähdään enemmän enintään 3 vuoden järjestelyitä, joissa on mahdollisesti 1+1 vuoden jatko-optioita. On kuitenkin vain ajan kysymys, milloin markkinalla nähdään ensimmäinen 5 vuoden järjestely.

Pankkien hinnoittelussa näkyy jonkun verran eroja ja joissain määrin syndikoiduista lainoista on siirrytty bilateraalisiin lainoihin. Kuitenkin syndikoitujen järjestelyjen hyödyt edelleen tunnustetaan. Nähtävissä on, että rahoittajien näkemykset tietyistä toimialoista voivat olla hieman erilaisia, mikä voi näkyä muun muassa tarjotuissa rahoitusehdoissa. Muuten kovenanteissa ei olla nähty isoa liikehdintää. Tosin koronan yhteydessä MAC-ehtoon on kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Viime vuoden yrityskaupparahoituksessa painottuivat infrahankkeet, muutamat isommat listayhtiöiden yhdistymiset sekä muutamat isommat public to private -hankkeisiin liittyvät rahoitusjärjestelyt. Kuluvan vuoden aikana on odotettavissa myös, että perinteisempien pääomasijoittajien yrityskauppojen ja niihin liittyvien rahoitusjärjestelyjen määrä kasvaa entisestään. Yritysjärjestelyihin löytyi rahoitusta hyvin myös viime vuonna ja odotusarvo on, että rahoittajien kiinnostus jatkuu edelleen.

Kiinteistösektorilla asuntokohteissa ja logistiikkakiinteistöissä on nähty kovaa kysyntää sekä sijoittajapuolella että pankkipuolella. Haastavampia kohteita ovat ne, joita pandemia on koetellut kovimmin, eli kauppakeskuskiinteistöt ja hotellihankkeet, joissa rahoituksen saaminen vaatii enemmän työtä ja edellyttää, että perusasiat ovat kunnossa. Erityisesti rakennusaikaisen rahoitusriskin ottaminen on haastavaa. Verrattuna finanssikriisiin muun muassa LTV-tasot ovat kuitenkin maltillisempia ja siten samanlaisiin kovenanttihaasteisiin ei ole vielä törmätty, vaikka kiinteistöjen arvoissa on voinut tapahtua laskua ja vuokratulot ovat joissain kohteissa koronan takia merkittävästi heikentyneet.

Kestävä kehitys, jota vihreä energia hyvin tukee, on pitänyt hyvin pintansa ja tuulivoimahankkeet näyttävät saavan hyvin rahoitusta edelleen.

Vaikka joukkovelkakirjamarkkina reagoi voimakkaasti pandemian aiheuttamaan shokkiin ja käytännössä meni kiinni maaliskuussa 2020, markkina toipui kesän kynnyksellä, jolloin useat julkisen luottoluokituksen omaavat yhtiöt tekivät onnistuneita liikkeeseenlaskuja. Odotettavissa on, että myös luottoluokittamattomia yhtiötä palaa markkinalle jo tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Keskuspankkien tukiostot, jotka kohdistuvat hyvän luottoluokituksen omaavien yhtiöiden joukkovelkakirjoihin, ovat osaltaan pitäneet markkinaa aktiivisena ja edistäneet sijoittajakysyntää myös luottoluokittamattomia yhtiöitä kohtaan.

Rahoitusmarkkinoilla pankkien hyvä likviditeettitilanne ja joukkovelkakirjamarkkinan positiivinen vire tarkoittavat, että rahoitusta on siis saatavilla. Kestävän kehityksen tavoitteisiin sidotut lainajärjestelyt ovat muuttuneet lähes pääsäännöksi listayhtiöiden uudelleenrahoitusten yhteydessä ja jatkavat kasvuaan kuluvanakin vuonna. Rahoitusmarkkinoiden hyvästä tilanteesta johtuen muualta kuin pankkisektorilta tulevaa lainarahaa on nähty pohjoismaissa vielä varsin vähän, mutta markkinalla on nähtävissä lisääntyvää aktiviteettia tämän osalta ja odotettavissa on, että vaihtoehtoisten rahoituslähteiden rooli voi kasvaa entisestään – erityisesti mikäli pankkiregulaatio johtaa entistä suurempii haasteisiin esim. tiettyjen toimialojen rahoittamisen osalta.

Jos ylläesitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat muutoin keskustella teemasta, rahoitukseen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.