Ajankohtaista/7.2.2022
Ensimmäiset kokemukset suullisesta valmistelusta veroasiassa – viisi käytännön vinkkiä
Max Malinen
Boreniuksen verotiimi pääsi viime vuoden lopulla osallistumaan tiettävästi ensimmäiseen veroasioissa järjestettyyn suulliseen valmisteluun. Suullinen valmistelu hallintoasioissa on vielä melko tuore menettely, sillä sen mahdollistava laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa astui voimaan vasta reilu kaksi vuotta sitten, vuoden 2020 alussa.
Lakiteksti ei kuitenkaan kerro itse menettelystä tai sen sisällöstä juuri mitään, eikä suullista valmistelua koskevaa käytäntöä ole vielä muodostunut ainakaan veroasioissa. Mitä on siis odotettavissa ja miten valmistelu sujui?
Lain tavoitteet ja valmistelun järjestäminen
Suullisen valmistelun tarkoituksena on tehostaa oikeusprosessia silloin, kun se nähdään kirjallista menettelyä joutuisammaksi tavaksi selvittää asia. Valmistelu ei välttämättä johda suulliseen pääkäsittelyyn, vaan menettely voi jatkua kirjallisena. Hallinto-oikeuden tulisikin suullisen valmistelun myötä pystyä varmistumaan siitä, onko asiassa esitetty näyttö jäänyt sillä tavalla epäselväksi tai riitaisaksi että pääkäsittelyn järjestäminen – joka mahdollistaa myös todistajien kuulemisen – on aiheellista.
Valmistelun järjestäminen on tuomioistuimen harkinnassa, ja se voidaan järjestää missä vaiheessa tahansa hallinto-oikeusprosessia. Asianosaisella ei ole oikeutta vaatia valmistelua, mutta vaatimus suullisesta pääkäsittelystä tulisi tukea sen järjestämistä. Meidän tapauksessamme suullinen valmistelu järjestettiin reilusti varsinaisen hallinto-oikeusvalituksen jälkeen, siinä vaiheessa, kun osapuolet olivat vaihtamassa täydennyskirjelmiä.
Miten suullinen valmistelu käytännössä sujui?
Laki ei siis tee suurempia linjauksia sisällön osalta ja käytännön puoli vielä hakee uomaansa. Näemme, että käytännöt tältä osin vielä muotoutuvat.
Käytännössä suullista valmistelua voisi tunnelmaltaan kuvata kevennetyksi pääkäsittelyksi. Osapuolet – verovelvollisen asiamiehet ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö – eivät lähestyneet kannoissaan, mutta kuulemamme mukaan valmistelu palveli hyvin tuomarin informaatiotarvetta. Aikaa itse valmisteluistuntoon meni noin aamupäivän edestä.
Viisi vinkkiä suulliseen valmisteluun
Listasimme tähän viisi konkreettista huomioita ja vinkkiä valmistelun osalta, joista on varmasti hyötyä niin asiamiehille kuin tuomareillekin:
- Hallinto-oikeudelta kannattaa pyytää ennen suullista valmistelua tosiseikkaselvitys. Dokumentin tarkoitus on muodostaa ne tosiseikat, joiden pohjalta tapaus periaatteessa pitäisi pystyä ratkaisemaan. ”Periaatteessa” siksi, että esimerkiksi verovelvollisen liiketaloudellisista motiiveista ei välttämättä päästä vastapuolen kanssa yhteisymmärrykseen, vaan hallinto-oikeuden on punnittava näitä itsenäisesti.
- Tosiseikkaselvitykseen otettuja asioita pidetään lähtökohtaisesti riidattomina – eli sen lisäksi mitä selvityksessä lukee, on myös tarkoin harkittava, mitä sinne halutaan lisättäväksi. Tosiseikkaselvitystä ei tässä tapauksessa ollut mahdollista kommentoida etukäteen, vaan suullinen valmistelu alkoi sen läpikäynnillä.
- Hallinto-oikeudelta saa myös pyydettäessä listan niistä aiheista ja kysymyksistä, joita suullisessa valmistelussa on tarkoitus käydä läpi. Erityisesti tieto liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä on hyödyllinen, koska verovelvollinen ei lähtökohtaisesti itse osallistu suulliseen valmisteluun eikä todistelu ole sallittua. Etukäteistieto auttaa asiamiestä valmistautumaan näihin kysymyksiin.
- Valmistelu eteni puheenjohtajan kysymysten johdolla, aihealueesta ja kysymyksestä toiseen. Kysymykset eivät aina koskeneet juuri niitä asioita, joiden asiamies oletti etukäteen olevan käsittelyn keskiössä. Esitetyt argumentit ja siteeratut oikeustapaukset perusteluineen kannattaa olla kirkkaana mielessä, koska materiaalin selailulle ei jää aikaa.
- Suullisen valmistelun jälkeen verovelvolliselle varattiin mahdollisuus täydennyksen antamiseen, jossa pystytään muun muassa kommentoimaan avoimeksi jääneitä kysymyksiä. Osapuolet saivat lisäksi mahdollisuuden kirjallisesti kommentoida valmistelun perusteella muokattua tosiseikkaselvitystä.
Käytännöt kehittyvät ajan myötä
Suullinen valmistelu on todennäköisesti paljon puheenjohtajansa näköinen, ja hallinto-oikeudenkin käytännöt näiltä osin varmasti vielä kehittyvät. Ainakaan tässä tapauksessa suullinen valmistelu ei tuntunut vähentävän kirjallisen valmistelun määrää, mihin tosin vaikuttivat tapauksen yksityiskohdat sekä suullisen valmistelun sijoittuminen hallinto-oikeusprosessin loppupuolelle.
Käytännöt eivät siis ole vielä samalla tavalla vakiintuneet kuin esimerkiksi siviiliriitapuolella. Tosiseikkaselvityksen ja agendan saaminen etukäteen kuitenkin sujuvoittivat menettelyä, ja toivomme, että tästä muodostuu käytäntö hallintoasioissa käytävissä suullisissa valmisteluissa. Itse suullinen valmistelu oli mielenkiintoinen ja hauskakin prosessi kirjalliseen menettelyyn tottuneelle juristille.
Jos ylläesitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat lisätietoa kokemuksistamme suullisen valmistelun osalta, veroasiantuntijamme keskustelevat mielellään aiheesta.
Max neuvoo yritys- ja yksityisasiakkaitamme kansallisissa ja kansainvälisissä verokysymyksissä, kuten veroriidoissa, transaktioissa ja yrityssaneerauksissa.
Max työskentelee Boreniuksen Tax-tiimissä.