Ukrainan tilanne kärjistyy – Mitä Venäjän vastaiset pakotteet voisivat pitää sisällään?

Venäjän keskittäessä joukkojaan Ukrainan rajoilla, valtioiden johtajat Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat painokkaasti todenneet Venäjän hyökkäystoimien johtavan merkittävien taloudellisten pakotteiden asettamiseen. Tammikuussa Euroopan unionin neuvosto toisti päätelmissään, että kaikilla uusilla sotilaallisilla hyökkäyksillä on massiiviset seuraukset ja kova hinta.

Vaikka pakotteilla pyritään vaikuttamaan Venäjän toimintaan, niillä on tietysti merkittävät vaikutukset erityisesti Venäjän markkinoilla toimiville länsiyrityksille ja pankeille. Mahdollisten pakotteiden täsmällistä sisältöä ja vaikutuksia voidaan tässä vaiheessa lähinnä spekuloida. Miten yritykset voivat tässä epävarmassa ja vaikeasti ennustettavassa tilanteessa varautua mahdollisten pakotteiden vaikutuksiin?

Euroopan komissio ja ulkosuhdehallinto ovat valmistelleet kulisseissa vaihtoehtoisia pakotepaketteja, jotta ne olisivat otettavissa käyttöön hyvin nopealla aikataululla, jos tilanne niin vaatii. Kokonaisuudesta on tihkunut kuitenkin hyvin vähän tietoja. EU-instituutiot haluavatkin selvästi välttää tilanteen, jossa tieto yksityiskohtaisista suunnitelmista vuotaisi ennakolta julkisuuteen.

Pakotteiden asettaminen on EU:ssa moniulotteinen poliittinen ja oikeudellinen prosessi, jossa 27 jäsenvaltion erilaiset intressit tulee yhteensovittaa yksimieliseksi päätökseksi. Kunkin maan poliittiset ja taloudelliset painotukset vaikuttavat niiden näkemykseen siitä, mille sektoreille pakotteiden tulisi kohdistua ja kuinka purevia toimien tulisi olla.

Arvioitaessa mahdollisten uusien pakotteiden merkittävyyttä, voidaan vertailukohdaksi ottaa EU:n vuonna 2014 asettamat Venäjä-pakotteet. Krimin liittämisen ja Itä-Ukrainan tilanteen myötä unioni siirtyi asteittain tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista listauksista Krimin alueeseen kohdistuviin laajoihin vienti-, tuonti- ja investointirajoituksiin sekä lopulta Venäjän kohdistuviin sektorikohtaisiin talouspakotteisiin. Talouspakotteiden asettamisen taustalla yksittäisenä tekijänä oli lopulta MH17-lennon alasampuminen Itä-Ukrainassa.

Euroopan unioni on tyypillisesti edennyt pakotteiden asettamisessa edellä kuvatulla tavalla – siirtyen vähitellen lievemmistä toimenpiteistä ankarampiin talouspakotteisiin. Käsillä oleva tilanne ei ole kuitenkaan täysin verrannollinen aikaisempiin tilanteisiin, sillä Venäjä on jo tällä erää pakotteiden kohteena ja eurooppalaiset johtajat ovat useaan otteeseen todenneet hyökkäystoimien seurausten olevan ”massiivisia”. Siten oletuksena on, että tulevat toimenpiteet tulisivat olemaan alusta lähtien merkittäviä. Pakkaa voi sekoittaa, jos Venäjä hyödyntäisi hankalammin tunnistettavia kyber- tai hybridioperaatioita laajan hyökkäyksen sijaan.

Todennäköisimmin uusi pakotepaketti koostuisi pääomamarkkinoiden rajoituksista, vienti- ja tuontirajoituksista sekä yksittäisiin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista varojen jäädytyksistä ja matkustusrajoituksista.

Rahoitussektorin osalta nykyisiä pääomamarkkinoita koskevia rajoituksia voitaisiin laajentaa rajoittamalla entisestään venäläisten valtio-omisteisten rahoituslaitosten sekä muiden merkittävien teollisuusyritysten pääsyä läntisille pääomamarkkinoille. Lisäksi valikoituihin venäläisyrityksiin voitaisiin kohdistaa kokonaisvaltainen varojen jäädytys. Venäjän irrottaminen kansainvälisissä maksuissa käytetystä SWIFT-tietojenvaihtojärjestelmästä on ollut myös esillä. Tämä tuskin kuitenkaan on ensisijainen toimenpide, sillä tällä olisi laajoja vaikutuksia koko maksujärjestelmään ja siten myös eurooppalaisille yrityksille.

Talouspakotteiden osalta esillä on ollut erityisesti energiasektorille kohdistuvat rajoitukset, jotka voisivat olla teknologian vientirajoituksia öljy- ja kaasuteollisuuteen. Myös Nord Stream II-projektiin kohdistuvat pakotteet ovat olleet keskusteluissa, ja viimeisissä lausunnoissaan myös Saksa on todennut kaasuputkeen kohdistuvien pakotteiden olevan neuvottelupöydässä.

Henkilöpakotteiden osalta on mahdollista, että listauksia kohdistettaisiin laajemmin tahoihin, jotka ovat yhteydessä Venäjän poliittiseen johtoon. Mielenkiintoisen vertailukohdan tältä osin tarjoaa Iso-Britanniassa 10.2.2022 hyväksytty muutos Ison-Britannian Venäjä-pakotelakiin, joka mahdollistaa pakotteiden kohdentamisen laajemmin Venäjän hallinnosta hyötyviin ja sitä tukeviin tahoihin.

Suomalaisten yritysten kannalta oikeudellisesti velvoittavien EU-pakotteiden lisäksi Yhdysvaltojen mahdollisilla toimilla on suuri vaikutus ja merkitys liiketoimintaympäristöön . Senaatissa on käsitelty demokraattisenaattori Robert Menendezin pakotealoitetta (Defending Ukraine Sovereignty Act of 2022). Aloitteessa ehdotetaan merkittäviin venäläisiin rahoituslaitoksiin kohdistuvia varojen jäädytyksiä, ylimpään valtionjohtoon kohdistuvia pakotteita, kaupankäyntirajoituksia Venäjän valtionlainainstrumenteilla sekä Nord Stream II-hankkeessa mukana oleviin tahoihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Kongressin lisäksi Yhdysvaltojen presidentillä on mahdollisuus omien laajojen toimivaltuuksiensa puitteissa asettaa erilaisia pakotteita. Lisäksi hallinnolla on mahdollisuus hyödyntää jo voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuvia oikeusperustoja pakotteiden asettamiseksi.

Tilanne on hankalasti ennustettava ja pakotteiden tarkka sisältö pidetään osin tietoisesti hämärän peitossa. Yritysten on kuitenkin syytä pohtia, miten mahdolliset pakotteet vaikuttaisivat niiden liiketoimintaan.

Esimerkiksi liikekumppanin joutuminen varojen jäädytyksen kohteeksi tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että listauksen voimaantulon jälkeen kaikki liiketoiminta tällaisen tahon kanssa on keskeytettävä. Talouspakotteissa, esimerkiksi vientirajoitusten osalta, on taas usein käytössä siirtymäaikoja, joiden puitteissa ennen pakotteita tehtyjen sopimusten täytäntöönpano on sallittua tiettyjen edellytysten täyttyessä.

Mahdollisiin pakotteisiin onkin hyvä varautua jo sopimusteknisesti, jotta sopimussuhteessa voidaan ottaa huomioon mahdolliset myöhemmin asetettavien pakotteiden vaatimukset. Vaikka pakotteet eivät omaan liiketoimintaan suoraan osuisikaan, varsinkin finanssisektoriin kohdistuvilla laajoilla pakotteilla voi olla käytännön vaikutuksia esimerkiksi maksuliikenteen sujumiseen.

Jos yllä esitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat lisätietoa pakotteista tai niiden vaikutuksesta yritykseesi, asiantuntijamme keskustelevat mielellään näistä aiheista enemmän.