Ajankohtaista/7.12.2022
EU:n uudet digitalisaatio- ja datasäädökset – tilannekuva (osa 2)
Erkko Korhonen
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2020 Euroopan datastrategian. Datastrategian tavoitteena on luoda kilpailukykyiset sisämarkkinat datalle sekä edistää houkuttelevan, turvallisen ja dynaamisen datatalouden kehitystä Euroopan unionissa. Datastrategian toteuttamiseksi komissio on antanut useita lainsäädäntöehdotuksia – miten ne muuttaisivat pelikenttää?
Tässä kirjoitussarjassa syvennytään datastrategian kolmeen keskeiseen säädökseen – datasäädökseen (Data Act), digipalvelusäädökseen (Digital Services Act) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act) ja pohditaan mm., minkälaisia vaikutuksia näillä säädöksillä on yritysten toimintaan. Seuraavaksi esittelyssä on digipalvelusäädös.
Digipalvelusäädös (Digital Services Act)
Euroopan komissio antoi ehdotuksensa digipalvelusäädöksestä parlamentille ja komissiolle vuoden 2020 lopussa osana EU:n digitaalisten palveluiden lainsäädäntöpakettia. Digipalvelusäädöksen lopullinen versio hyväksyttiin lokakuussa 2022 ja säädös astui voimaan nyt marraskuun alussa.
Digipalvelusäädöksen tarkoituksena on vahvistaa säännöt verkkoympäristössä tapahtuvalle toiminnalle ja julkaistavalle sisällölle. Samalla selvennetään digitaalisten palveluiden tarjoajien vastuuta ja velvoitteita sekä turvataan käyttäjien oikeuksia. Digipalvelusäädöksen taustalla on periaate siitä, että mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa.
Mitä yrityksiä sääntely koskee?
Digipalvelusäädöksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki välityspalvelut, jotka tarjoavat palveluitaan EU:n sisämarkkinoilla, vaikka niiden toimipaikka sijaitsisikin EU:n ulkopuolella. Soveltamisalaan kuuluvia välityspalveluiden tarjoajia ovat esimerkiksi
- sosiaaliset verkostot,
- verkkomarkkinapaikat,
- sisällönjakoalustat,
- sovelluskaupat,
- hakukoneet,
- matkustus- ja majoitusalustat; ja
- pilvipalveluiden tarjoajat.
Digipalvelusäädöksessä asetetut velvoitteet kasvavat välityspalveluiden koon, roolien ja vaikutuksen mukaan. Kaikkia välityspalveluita koskevan sääntelyn lisäksi erityisesti hosting-palveluille, verkkoalustoille ja verkossa toimiville hakukoneille asetetaan joitakin lisävelvoitteita ja kaikista eniten velvoitteita kohdistetaan erittäin suurille verkkoalustoille ja verkossa toimiville hakukoneille.
Mikä muuttuu digipalvelusäädöksen myötä?
Digipalvelusäädös aikaansaa merkittäviä muutoksia, joiden tarkoituksena on:
- Edistää välityspalveluiden vastuullisuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä.
- Parantaa verkon turvallisuutta ja käyttäjien perusoikeuksien toteutumista.
- Selventää verkkomainonnan sääntöjä.
- Kohdistaa erityissääntelyä erittäin suurille verkkoalustoille ja hakukoneille.
Keskeiset vaikutukset yrityksille
Miten uusi digipalvelusäädös vaikuttaa yrityksiin ja mitä yritysten tulisi ottaa huomioon? Olemme koonneet alle viisi keskeisintä muutosta, joihin yritysten tulisi kiinnittää jatkossa erityishuomiota.
- Läpinäkyvyys- ja huolellisuusvelvollisuus ja avoimuusraportointivelvoite. Digipalvelusäädös asettaa välityspalveluille useita erinäisiä läpinäkyvyys ja huolellisuusvelvollisuuksia. Kaikkien välityspalvelujen tarjoajien on jatkossa laadittava käyttöehdoistaan riittävän yksityiskohtaiset etenkin moderointitoimintojen, algoritmisen päätöksenteon ja käytettävissä olevien valituskeinojen kannalta.
Lisäksi suurimmalle osalle välityspalveluista asetetaan vuosittainen avoimuusraportointivelvoite, jonka tarkempi sisältö riippuu välityspalvelun tarjoajan toiminnan luonteesta. Pääasiassa avoimuusraportoinnissa keskitytään välityspalvelun toteuttamaan sisällön moderointiin.
- Laittoman sisällön julkaisu. Digipalvelusäädöksen keskeisenä tarkoituksena on parantaa merkittävästi niitä mekanismeja, joilla laitonta sisältöä poistetaan verkosta sekä edistää samalla myös käyttäjien perusoikeuksien, kuten sananvapauden, toteutumista verkossa.
Hosting-palveluiden ja verkkoalustojen tulee jatkossa pyrkiä estämään laittoman sisällön julkaiseminen alustoillaan sekä ottaa käyttöön ilmoitus- ja toimintamenettelyjä, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta materiaalista, kuten vihapuheesta, valeuutisista tai terroristisesta sisällöstä. Sanavapauden turvaamiseksi välityspalveluilla ei kuitenkaan ole oikeutta kaiken sisällön etukäteiseen monitorointiin.
Lisäksi välityspalveluihin pätee edelleen sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä omaksuttu vastuuperiaate, eli ne ovat vastuussa laittomasta sisällöstä vain, jos ne eivät poista sitä tullessaan siitä tietoiseksi.
- Verkkomainonta. Digipalvelusäädöksessä asetetaan uusia sääntöjä myös verkkomainonnalle. Jatkossa verkkoalustojen on oltava avoimia harjoittamastaan mainonnastaan. Verkkoalustojen on varmistettava, että käyttäjät pystyvät selkeällä tavalla tunnistamaan kohdennetun mainoksen sellaisen nähdessään.
Lisäksi käyttäjille on ilmoitettava muun muassa ne kriteerit, joilla kohdentaminen on tehty, sekä mainoksen maksanut taho. Lisäksi digipalvelusäädöksessä kielletään alaikäisille kohdennettu mainonta ja käyttäjän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten etniseen alkuperään tai poliittiseen näkemykseen, perustuva kohdennettu mainonta.
- Tuntemisvelvollisuus ja avoimuus. Verkkoalustoille asetetaan myös asiakkaan tuntemisvelvollisuus verkkomarkkinapaikalla tuotteita tai palveluja myyviä myyjiä kohtaan. Verkkoalustojen tulee myös ilmoittaa asiakkailleen, mikäli ne havaitsevat laittomia tuotteita tai palveluita olevan kaupan verkkoalustallaan.
Tämän lisäksi digipalvelusäädös edellyttää verkkoalustoja olemaan jatkossa avoimempia myös käyttämistään suosittelujärjestelmistä, eli käyttäjille on annettava tietoja siitä, miksi heille ehdotetaan tiettyjä tuloksia. Digipalvelusäädöksessä nimenomaisesti kielletään myös käyttäjien manipulointi erilaisten dark patterns -mallien avulla. Tällä viitataan käyttäjän toimintaa tarkoituksellisesti vaikeuttaviin tai harhaanjohtaviin käyttöliittymätoteutuksiin, joita ovat esimerkiksi monimutkaiset prosessit tilauksen peruutuksessa.
- Erityissääntelyä erittäin suurille verkkoalustoille ja hakukoneille. Yksi merkityksellinen osa digipalvelusäädöstä on erittäin suurille verkkoalustoille ja verkossa toimiville hakukoneille kohdistettu erityissääntely. Yleisesti ottaen tähän luokkaan kuuluvat sellaiset toimijat, joilla on vähintään 45 miljoonaa käyttäjää kuukausitasolla, mutta komissio vielä erikseen nimeää nämä tahot.
Korostettuja velvoitteita liittyy erityisesti edellä mainittuihin läpinäkyvyys ja huolellisuusvelvollisuuksiin. Esimerkiksi suosittelujärjestelmien osalta erittäin suurien verkkoalustojen ja hakukoneiden tulee tarjota käyttäjille vähintään yksi tulos, joka ei perustu profilointiin.
Lisäksi näihin toimijoihin kohdistetaan erityissääntelyä liittyen esimerkiksi riskianalyysiin, riskien vähentämisen ja kriisinhallintaan. Komissio voi myös määrätä näille toimijoille merkittävän sakkorangaistuksen (jopa 6 % vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta), jos ne eivät noudata digipalvelusäädöksessä niille asetettuja velvoitteita.
Säädöksen tulkinta kaipaa yhä selkeyttä
Digipalvelusäädös tulee suoraan sovellettavaksi kaikissa jäsenvaltioissa, mutta niiden tulee itse huolehtia säädöksen täytäntöönpanosta. Suomessa valmistelua toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella digipalvelusäädöksen kansallista valvontaa ja toimeenpanoa koskeva lainsäädäntöehdotus.
Säädöksen soveltaminen alkaa portaittain riippuen palveluntarjoajan koosta ja käyttäjämäärästä. Komission nimeämien erittäin suurten toimijoiden tulee soveltaa säädöstä neljä kuukautta nimeämisen jälkeen, eli luultavasti jo vuoden 2023 alkupuoliskolla, kun taas pienempien välityspalveluiden osalta säädöstä sovelletaan pääosin vasta vuoden 2024 alkupuoliskolla.
Digipalvelusäädöksen soveltamisessa haasteita tulee varmasti aiheuttamaan palveluntarjoajien luokittelun määrittely. Digipalvelusäädöstä noudattaakseen yritysten on arvioitava, mihin luokkaan tai luokkiin se kuuluu, jotta yritys voi arvioida mitä velvoitteita siihen soveltuu. Hämmennystä lisää se, että digipalvelusäädöksessä ja digimarkkinasäädöksessä käytetään erilaisia käsitteitä ja luokituksia.
Myös laittoman sisällön käsite on jätetty kovin avoimeksi, joten sen sisältö tulee varmasti herättämään kysymyksiä käytännössä. On myös odotettavissa, että läpinäkyvyys- ja huolellisuusvelvoitteiden toteuttaminen tulevat aiheuttamaan yrityksille erinäisiä teknisiä haasteita.
Jos yllä esitetyt näkökulmat herättävät kysymyksiä tai haluat muutoin keskustella asiasta lisää, asiantuntijamme keskustelevat mielellään näistä aiheista kanssanne.
Erkko neuvoo asiakkaitamme teknologiaan liittyvissä transaktioissa ja järjestelyissä sekä ICT-projekteihin, ulkoistukseen ja pilvipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Erkon toimenkuvaan kuuluu myös datatalouteen liittyvät kysymykset sekä yleisesti kaikki tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät kokonaisuudet, erityisesti tietosuoja-asetukseen ja sähköisen viestinnän tietosuojaan liittyvät kysymykset.
Erkko vastaa Boreniuksen Technology & Data -tiimistä yhdessä Samuli Simojoen kanssa.