EU Listing Act – komissio ehdottaa muutoksia markkinoiden väärinkäyttöasetukseen

Julkaisimme hiljattain blogikirjoituksen, jossa käsittelimme Euroopan komission joulukuussa 2022 ehdottamaa EU Listing Act ‑sääntelykokonaisuutta esitesääntelyn muutosten näkökulmasta. Kyseisen sääntelykokonaisuuden tavoitteena on lisätä EU:n pääomamarkkinoiden houkuttelevuutta, helpottaa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten listautumisia sekä vahvistaa unionin taloutta ja kannustaa työllisyyttä luoviin investointeihin. Lisäksi sillä pyritään vähentämään pääoman hankintaan liittyviä juridisia ja riskienhallinnallisia kustannuksia. Tässä kirjoituksessa jatkamme aihealueen käsittelyä ja keskitymme komission ehdottamiin muutoksiin, jotka koskevat markkinoiden väärinkäyttöasetusta.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen eli MAR:n tärkein tehtävä on suojata rahoitusmarkkinoiden luotettavuutta ja parantaa sijoittajansuojaa varmistamalla rahoitusmarkkinoiden asianmukainen toiminta. MAR:lla säännellään muun muassa sisäpiirikauppoja, markkinoiden manipulointia ja sisäpiiritiedon julkistamista. Tämän lisäksi MAR asettaa velvoitteita esimerkiksi liikkeeseenlaskijoiden johtohenkilöille ja heidän lähipiirilleen sekä markkinoiden ylläpitäjille ja sijoituspalveluyhtiöille. Sääntelyllä pyritään tasaamaan informaatioepäsuhtaa, joka väistämättä muodostuu eri markkinatoimijoiden välille.

Komission ehdotus sisältää alla lyhyesti esiteltyjä muutoksia muun muassa sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuuteen, sisäpiirihallintoon, markkinoiden tunnusteluun ja johdon liiketoimia koskevaan sääntelyyn.

Liikkeeseenlaskijan on julkistettava sitä koskeva sisäpiiritieto mahdollisimman pian tai perustettava sisäpiirihanke, jos julkistamisen lykkäämistä koskevat edellytykset täyttyvät. MAR:n mukaan pitkäkestoisissa menettelyissä täsmälliseksi tiedoksi voidaan katsoa paitsi sellaiset tulevat olosuhteet tai tapahtumat, joihin menettelyllä pyritään, myös kyseisen menettelyn välivaiheet, jotka liittyvät kyseisten tulevien olosuhteiden ilmenemiseen tai kyseisen tulevan tapahtuman toteutumiseen.

Komission ehdotuksella pyritään rajaamaan julkistamisvelvollisuutta pitkäkestoisissa menettelyissä siten, että menettelyn välivaiheita ei välttämättä tarvitsisi julkistaa erikseen. Liikkeeseenlaskijat olisivat velvollisia julkistamaan ainoastaan pitkäkestoisen menettelyn päätöksen. Kaupankäyntikielto olisi voimassa aiempaan tapaan koko sisäpiirihankkeen ajan, aina lykkäyspäätöksestä sisäpiiritiedon julkistamiseen asti.

Ehdotuksen mukaan komissio laatisi esimerkinomaisen listan pitkäkestoisessa menettelyssä julkistettavasta tiedosta sekä ohjeistuksen siitä, milloin kyseinen tieto tulisi julkistaa. Listalla pyrittäisiin selkeyttämään julkistamiskäytäntöä pitkäkestoisissa menettelyissä, kuten yrityskaupoissa, sulautumisissa, jakautumisissa tai oikeudenkäynneissä.

Ehdotuksella olisi tarkoitus selkeyttää myös sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämistä: yleinen edellytys siitä, että lykkääminen ei saa johtaa yleisöä harhaan, korvattaisiin luettelolla erityisistä edellytyksistä, jotka lykättävän sisäpiiritiedon on täytettävä. Vastaavat edellytykset sisältyvät nykyään käänteisenä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn ohjeistukseen esimerkkitilanteista, joissa sisäpiiritietoa ei saa lykätä. Ne ovat seuraavat:

Lisäksi komissio ehdottaa, että lykkäämispäätös tulisi toimittaa Finanssivalvonnalle heti, kun lykkäämisestä on päätetty. Tämä merkitsisi muutosta Suomessa vallitsevaan käytäntöön, jossa lykkäämisilmoitus toimitetaan Finanssivalvonnalle vasta sisäpiiritiedon julkistamisen yhteydessä.

Komission ehdottamissa muutoksissa selvennettäisiin, ettei markkinoiden tunnustelua koskevien menettelyvelvoitteiden noudattaminen ole pakollista, vaan sen sijaan antaa niitä noudattaville markkinaosapuolille turvasataman (safe harbour). Tämä tarkoittaa sitä, että menettelyä noudattavaan tahoon ei voitaisi kohdistaa väitteitä sisäpiiritiedon laittomasta ilmaisemisesta.

Sisäpiiritiedon laitonta ilmaisemista valvottaisiin silti edelleen kaikissa tilanteissa asettamalla markkinaosapuolille velvollisuus dokumentoida perusteltu arvio siitä, onko niiden välisissä markkinoiden tunnustelun luonteisissa yhteydenotoissa annettu tieto ollut sisäpiiritietoa. Dokumentoidut tiedot olisi toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnöstä. Turvasatamamenettelystä poikkeaminen ei automaattisesti loisi oletusta sisäpiiritiedon ilmaisukiellon rikkomisesta, vaan tilanteita tulisi arvioida tapauskohtaisesti.

Komissio ehdottaa, että listayhtiöiden tulisi laatia pysyvien sisäpiiriläisten luettelo hankekohtaisten sisäpiiriluetteloiden asemesta. Pysyvään sisäpiiriluetteloon merkittäisiin kaikki henkilöt, joilla on säännöllinen pääsy liikkeeseenlaskijaan liittyvään sisäpiiritietoon liikkeeseenlaskijassa hoitamiensa tehtävien tai asemansa vuoksi, eikä siihen tarvitsisi merkitä ulkopuolisia liikkeeseenlaskijan puolesta ja lukuun toimivia tahoja. Neuvonantajien, kuten tilintarkastajien ja asianajotoimistojen, itsenäiset sisäpiirivelvoitteet säilyisivät ennallaan. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat tarvittaessa vaatia ”täydellisen sisäpiiriluettelon” laatimista ja ylläpitämistä sellaisilta liikkeeseenlaskijoilta, joiden arvopaperit ovat olleet pörssilistattuna vähintään viimeisten viiden vuoden ajan.

Komission ehdotuksen mukaan raja-arvoa, jonka ylittyessä liikkeeseenlaskijoiden johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä tulee ilmoittaa yhtiön osakkeilla tekemänsä liiketoimet, nostettaisiin nykyisestä 5 000 eurosta 20 000 euroon. Jäsenvaltioille jäisi kuitenkin mahdollisuus korottaa raja-arvo 50 000 euroon.

Komissio myös laajentaisi niiden liiketoimien listaa, joita johtohenkilön on mahdollista toteuttaa myös suljetun ikkunan aikana. Listaan lisättäisiin esimerkiksi sellaiset liiketoimet, joissa johtohenkilö ei tee aktiivista sijoituspäätöstä, ja liiketoimet, jotka liittyvät työntekijöiden säästöjärjestelmien yhteydessä annettaviin vieraan pääoman ehtoisiin instrumentteihin.

Komissio ehdottaa, että sisäpiiritiedon julkistamisrikkomuksista määrättävät hallinnolliset seuraamukset suhteutettaisiin aiempaa paremmin liikkeeseenlaskijan kokoon. Sisäpiiriluetteloita ja johtohenkilöiden liiketoimia koskevat seuraamukset laskettaisiin oletusarvoisesti liikkeeseenlaskijan vuosiliikevaihdon perusteella. Poikkeustapauksissa viranomaiset voisivat laskea seuraamukset absoluuttisten määrien perusteella. Mainituista rikkomuksista määrättävien seuraamusten absoluuttisia enimmäisrajoja madallettaisiin pk-yritysten osalta.

Lisäksi seuraamuksia määritettäessä tulisi ottaa huomioon myös samaa rikkomusta koskevien rikosoikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen ja seuraamusten päällekkäisyys.

Komissio ehdottaa eri markkinat kattavaa tarjouskirjojen valvontamekanismia, jonka avulla kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voisivat vaihtaa aiempaa laajemmin pörsseistä kerättyjä tarjouskirjatietoja. Ehdotuksen mukaan valvontamekanismilla helpotettaisiin markkinoiden väärinkäytön havaitsemista erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa.

Ehdotus sisältää myös takaisinosto-ohjelmien raportointiin liittyviä helpotuksia. Jatkossa takaisinosto-ohjelman safe harbour ‑säännöstä soveltavan tahon tarvitsisi ilmoittaa liiketoimet ainoastaan sen kauppapaikan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka kyseisen tahon likviditeetillä mitattuna on merkityksellisin. Yleisölle tarvitsisi jatkossa julkistaa ainoastaan yhdistetyt tiedot.

Front running -toiminnan kielto koskee tällä hetkellä tahoja, joiden tehtävänä on toteuttaa rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja. Ehdotetulla muutoksella selvennettäisiin kiellon ulottumista kaikkiin sellaisiin tahoihin, jotka saattavat olla tietoisia tulevasta liiketoimesta. Sisäpiiritiedon määritelmä kattaisi siten jatkossa laajemmin kaikki toimeksiantoa koskevat sisäpiiriluonteiset tiedot, jotka asiakas tai asiakkaan puolesta toimivat muut henkilöt ovat luovuttaneet tai jotka ovat tiedossa omistajatilin tai hallinnoidun rahaston hoitamisen perusteella.

Komissio kerää ehdotuksestaan palautetta maaliskuun loppuun asti ja laatii palautteesta yhteenvedon, joka esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Ehdotuksen hyväksymisaikataulua tai lopullista muotoa on vielä liian aikaista arvioida, ja on myös mahdollista, että ehdotusta ei hyväksytä lainkaan.

Jos edellä esitetty herättää kysymyksiä tai haluat lisätietoja asiasta, asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssasi.