Yritysten vastuullisuustyö – mikä on nousussa nyt ja mistä puhutaan seuraavaksi?

Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä YK:n määritelmä on muotoiltu erittäin napakasti ja se kuulostaa hyvinkin suoraviivaiselta, mutta todellisuudessa vastuullisuus pitää sisällään monia eri aspekteja ja polveilevia sivupolkuja. Välillä onkin vaikea hahmottaa, mikä kaikki liittyy kestävään kehitykseen ja millainen vastuu jokaisella yksilöllä on tämän edistämiseksi.

Kun kestävää kehitystä ja vastuullisuutta mietitään yrityksen näkökulmasta, voidaan sen ajatella tarkoittavan yrityksen vastuuta vaikutuksista, joita sen toiminnasta aiheutuu ympäristölle, ihmisille ja yhteiskunnalle. Tämän lisäksi yritysten on hyvä miettiä mitä riskejä ja mahdollisuuksia muuttuva ympäristö tuo yritykselle.

Vastuullisuuden yhteydessä monelle meistä nousee ensimmäisenä mieleen ympäristövastuu, erityisesti nyt, kun energia- ja ilmastokysymykset ovat päivänpolttava aihe. Pariisin ilmastosopimuksen yhtenä päätavoitteena onkin pyrkiä toimiin, joilla voitaisiin rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ilmastonmuutoksen katastrofaalisten seurausten estämiseksi. IPCC-ilmastopaneelin maaliskuisen raportin mukaan 1,5 asteen raja saavutetaan 2030-luvun alkupuolella siitä huolimatta, että valtiot ovat ryhtyneet jo mittaviin toimenpiteisiin ilmastopolitiikkojensa kiristämiseksi.

Mitä rajan saavuttamisen jälkeen tapahtuu, on pitkälti kiinni siitä mihin toimenpiteisiin nyt päätetään ryhtyä. Rohkaisevaa raportissa oli se, että työkalut päästöjen vähentämiseen ovat jo olemassa, ja maailmanlaajuisesti löytyy riittävästi pääomaa tarvittavien investointien tekemiseksi. Lähivuodet ovat kriittisiä sen suhteen, millainen tulevaisuus meitä odottaa tulevina vuosikymmeninä, ja ennen kaikkea millaisen maapallon jätämme jälkipolvillemme. Vihreän siirtymän edistäminen on elinkelpoisen maapallon säilyttämiseksi välttämätöntä. Suomen tavoitteena onkin nousta maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä sekä muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Julkisen sektorin lisäksi myös yrityksillä ja kuluttajilla on olennainen merkitys muutoksen toteuttamisessa. 

Ympäristövastuun vakiintuessa osaksi yritysten vastuullisuusstrategiaa myös sosiaalinen vastuu on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi yritysten arvoja. Sosiaalisella vastuulla tarkoitetaan käytännössä sellaisia vaikutuksia, joita yrityksen toiminnalla on eri ihmisryhmiin ja yhteisöihin. Tällaisia sidosryhmiä voivat olla niin yrityksen työntekijät, alihankkijat ja asiakkaat kuin kansalaisjärjestötkin.

Viime aikoina on kiinnitetty enenevissä määrin huomiota erityisesti työyhteisön monimuotoisuuteen ja inkluusioon sekä työntekijöiden yhdenvertaisuuteen. Tässä vastuullisuustyössä tehokkaiksi työkaluiksi ovat osoittautuneet sidosryhmävuoropuhelu sekä piilevien ennakkoluulojen tunnistaminen. Näiden kautta yritykset pystyvät selvittämään, mitä odotuksia eri tahoilla on yrityksen toimintaa kohtaan, ja toisaalta edistämään nykyisten ja mahdollisten uusien työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua.

Monimuotoisuuden on tutkitusti osoitettu luovan kilpailuetua, lisäävän työyhteisön hyvinvointia ja sitoutuneisuutta sekä viime kädessä parantavan yrityksen tulosta, joten yrityksillä on myös taloudellinen kannuste edistää näitä asioita.

Kun yritysvastuuta tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta, vähimmäisvaatimuksena on soveltuvien lakien ja muiden velvoittavien vaatimusten noudattaminen. Käytännössä tämä siis tarkoittaa vaatimustenmukaisuutta, eli tutummin ”compliancea”.

Nykymaailmassa pelkkä vaatimustenmukaisuus ei kuitenkaan riitä uskottavan vastuullisuustyön osoittamisessa, vaan yksityiseltä sektorilta vaaditaan enemmän. Yritysten moninaiset sidosryhmät odottavat yritysten osallistuvan aktiivisesti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen sekä uusien innovaatioiden kehittämiseen. Kestävät toimintatavat nähdään erottautumiskeinona sekä kilpailuetuna, ja parhaassa tapauksessa yritys kykenee omaksumaan sellaisia uusia toimintatapoja, joilla pystytään pidemmällä aikavälillä kehittämään koko toimialaa kestävämmäksi.

Yrityksille on tärkeää tunnistaa juuri niille olennaisimmat asiat ja arvot, joita vastuullisuustyöllä pyritään edistämään. Vastuullisuustyön pohjana voi käyttää esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, mutta kestävyysriskien tunnistaminen sekä kestävyystavoitteiden asettaminen vaatii kuitenkin syvällisempää arviointia, ja tällaisen olennaisuusarvioinnin tekeminen on tietyille yrityksille myös pakollista. EU:n vastuullisuusraportointisääntelyn mukaisen kahdenkertaisen olennaisuuden periaatteen tavoitteena on ensinnäkin tunnistaa, millaisia vaikutuksia asianomaisella yritystoiminnalla on yhteiskuntaan sekä ympäristöön, ja toisaalta miten kestävyysseikat, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat yrityksen toimintaan ja tulokseen. Tietyt kriteerit täyttävien yritysten tulee säännöllisesti raportoida tällaisista kestävyystekijöistä.

Olennaisuusarvioinnilla on merkittävä rooli yritysvastuun tiekartan suunnittelussa. Tehokkaan vastuullisuustyön edellytyksenä on, että vastuullisuus on sisäänrakennettu osa yrityksen strategiaa ja otetaan huomioon toiminnan kaikilla osa-alueilla.

Viestinnällä on tärkeä rooli vastuullisuustyön näkyväksi tekemisessä. Viherpesun heikentäessä kuluttajien luottamusta ympäristöystävällisinä markkinoituihin tuotteisiin, monissa yrityksissä pohditaan nyt tarkkaan, miten ja missä vaiheessa vastuullisuustoimenpiteistä kannattaisi viestiä. Jatkossa ympäristömarkkinointiin tuo helpotusta yhtenäinen EU-sääntely. EU:n komission uuden ympäristöväittämiä koskevan direktiiviehdotuksen tavoitteena on tarkentaa ympäristömainonnan yhteisiä pelisääntöjä – eli estää viherpesua. Markkinoinnin on oltava selkeää ja läpinäkyvää sekä perustuttava tieteelliseen näyttöön.

On tärkeää myös ymmärtää, että yrityksen vastuullisuustyön kehittäminen on pitkäjänteinen ja jatkuva prosessi. Kun vastuullisuusstrategia, konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma niiden saavuttamiseksi on luotu, yrityksen kannattaa viestiä edistymisestään avoimesti ja johdonmukaisesti myös matkan varrella – ottaen toki huomioon ympäristömainonnan pelisäännöt. Viestinnän puute voi luoda mielikuvan, ettei vastuullisuustoimenpiteitä ole tehty yrityksessä lainkaan. Tämä luo maineriskin ja voi tuoda mukanaan muitakin negatiivisia tekijöitä, kuten heikentää yrityksen brändiä ja työnantajakuvaa sekä vähentää kuluttajien ja sijoittajien kiinnostusta. Vastuullisen sijoittamisen suosion kasvaessa vauhdilla sijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia yrityksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Vastuulliseen yritystoimintaan kohdistuvat odotukset kasvavat jatkuvasti niin asiakkaiden, työntekijöiden, rahoittajien, sijoittajien kuin omistajienkin osalta. Tämän lisäksi EU pyrkii olemaan vastuullisuussääntelyn saralla edelläkävijä, missä se on onnistunutkin ansiokkaasti. EU:sta tulevan vastuullisuussääntelyn vaikutus yritysten toimintaan näkyy toki jo tällä hetkellä, mutta se tulee vielä kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina ja yritysten tulisi jo nyt valmistautua tulevaan sääntelyyn.

Yritysten tulee toiminnassaan ottaa huomioon muun muassa vastuullisuusraportointia, yritysvastuuta, hyvää hallintotapaa sekä ympäristöväittämiä koskeva moninainen sääntely, joka tulee ohjaamaan yritysten toimintaan kestävämpään ja läpinäkyvämpään suuntaan. Matkan varrella pintautuu varmasti monia haasteita, kun yritykset kehittävät uusia toimintatapoja ja sääntelyn tulkinta hakee vielä muotoaan.

Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin kansainvälisten vertailujen valossa maailman kärkijoukkoa kestävässä liiketoiminnassa, joten lähtökohdat ovat varsin hyvät. Parhaassa tapauksessa vastuullisuustekijöiden sisällyttäminen liiketoimintaan tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa yritystä kestävällä tavalla ja luo puitteet myös pidemmän aikavälin arvonnousulle.

Jos edellä esitetty herättää kysymyksiä tai haluat lisätietoja yritysten vastuullisuusnäkökulmista, asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssasi.