Ajankohtaista/30.8.2023
Peliala avataan kilpailulle Suomessa – kenelle valvontavastuu?
Ilkka Aalto-Setälä
Hallitusohjelma sisältää kirjauksen pelialan avaamisesta. Vastuu asian eteenpäin viemisestä on sisäministeriöllä. Mielenkiintoista on, että myös Veikkaus on vaatinut markkinoiden avaamista lisenssimallilla. Miten toiminta järjestetään Suomessa ja kenelle kuuluu vastuu valvonnan osalta?
Ruotsi suunnannäyttäjänä
Mallia otetaan todennäköisesti Ruotsista, jossa online-rahapelit avattiin kilpailulle tammikuussa 2019. Ruotsi otti käyttöön lisenssijärjestelmän, jossa rahapelien tarjoajaksi pääsee tietyin kelpoisuusedellytyksin kaikki tarjoajat. On luonnollisesti tärkeää, etteivät nämä kriteerit saa olla liian tiukkoja, jotta tarjonta tulee olemaan kilpailun toteutumisen kannalta riittävää eikä sääntelyn ulkopuolelle jää toimijoita.
Lainsäädännön keskeinen tarkoitushan on kanavoida online-pelaaminen säänneltyihin peleihin. Fyysiset pelipaikat eivät tällaista kanavointia tarvitse, eikä niitä ole Ruotsissakaan vapautettu kilpailulle. Ennen pelialan avaamista toimijat panostivat huomattavasti markkinointiin tunnettuisuuden lisäämiseksi toimialalla. Luonnollisesti markkinoinnin tulee tapahtua Suomessa voimassa olevan arpajaislain puitteissa. Laki edellyttää markkinoinnin olevan kokonaisuudessaan maltillista. Tältä osin ei ole odotettavissa muutosta.
Ruotsin valtionkonttori on julkaissut markkinoiden avautumista koskevan loppuraportin, jossa todetaan markkinoiden avaamisen toteutuneen onnistuneesti. Tosin raportissa esitetään henkilötietojen suojaa parantavia ja peliriippuvuutta vähentämisen tähtääviä lainmuutoksia, mikä tarkoittaa, että Ruotsin pelilainsäädäntökään ei ole valmis malli vaan muutoksen tilassa.
Lisenssi online-pelien tarjoajille ja erillinen lisenssi pelijärjestelmätoimittajille?
On mielenkiintoista nähdä, otetaanko Suomessa käyttöön lisenssi myös pelijärjestelmien toimittajille. Ja jos otetaan, kielletäänkö näiden nk. BtoB-lisenssien haltijoita toimittamista teknologiaa tai pelejä sellaisille peliyhtiöille, jotka rikkovat lakia markkinoimalla online-pelejä suomalaisille asiakkaille ilman lisenssiä.
Kansantaloudellinen kysymys on se, missä määrin suomalainen peliteollisuus saa lisävirtaa markkinoiden avautumisesta.
Kuka valvoo?
Sisäministeriö on julkaissut esiselvityksen rahapelijärjestelmän avaamisesta huhtikuussa 2023. Esiselvityksessä esitetään valvonnan tehostamista markkinoiden avaamisen yhteydessä. Lisenssijärjestelmään siirtyminen merkitsisi luonnollisesti huomattavaa kasvua rahapelitoiminnan valvontaan liittyvissä viranomaistehtävissä. Valvonnasta vastaavan viranomaisen olisi vastattava esimerkiksi lisenssihakemusten käsittelystä, lisenssinhaltijoiden valvonnasta sekä järjestelmän ulkopuolisten toimijoiden ja näitä koskevien rajoitusten noudattamisen valvonnasta.
Viranomaisella olisi myös tärkeä rooli markkinatoimijoiden ohjeistamisessa sekä valmisteltaessa alemman asteista sääntelyä. Tämä kaikki saattaisi vaatia kokonaan uuden viranomaisen perustamista, kuten esiselvityksen asiantuntijaryhmä on ehdottanut.
Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) olisi luonteva koti valvontatehtäville. Seuraamusmaksun määrääminen olisi syytä pitää markkinaoikeuden toimivallassa ja luonnollisesti rahapeleihin osallistujien, online-pelien tarjoajien ja pelijärjestelmien toimittajien oikeusturvan tulisi toteutua sekä KKV:ssä että tuomioistuimessa.
KKV:stä löytyy viranomaiskentän ylivoimaista markkinatalousosaamista. KKV on tehnyt eri yhteyksissä laajoja selvityksiä rahapelaamisen vaikutuksista ja Suomen rahapelijärjestelmän toiminnasta. Uudet tehtävät avaisivat mahdollisuuden myös tehtävien viraston sisäiselle rotaatiolle. Tämän lisäksi KKV tekisi valvontatehtävässään läheistä yhteistyötä mm. Finanssivalvonnan ja poliisin kanssa.
Keskustelemme näistä sekä alustajien ja yleisön nostamista teemoista webinaarissamme tiistaina 19.9. klo 10.30–11.30. Keskustelua alustavat asianajotoimisto Kastellin osakas Pamela Hansson ja Unibet Swedenin General Manager Philip Lagström. Tervetuloa linjoille – ilmoittaudu mukaan olemalla yhteydessä marketing@borenius.com.
Ilkalla on yli 25 vuoden kokemus kilpailunrajoituksiin ja yrityskauppavalvontaan liittyvistä asioista. Hän toimii yhtiöiden ja valtion laitosten neuvonantajana kilpailunrajoituksiin, sisämarkkinaoikeuteen ja markkinaoikeuteen liittyvissä kansallisissa ja EU-liitännäisissä asioissa, kuten yrityskauppojen valvontaan, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, kartelleihin, valtion tukiin, rahapelialaan sekä julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa.
Ilkka myös edustaa asiakkaita säännöllisesti kansallisissa tuomioistuimissa, Euroopan komissiossa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja avustaa sekä suomalaisia että kansainvälisiä asiakkaita yritysjärjestelyissä ja yhteistyösopimuksissa.
Ilkka vastaa Boreniuksen EU & Competition Law -tiimistä.