Harkitsetko ulkopuolisen työvoiman käyttämistä? – Muista tilaajavastuulain mukaiset velvollisuudet

Tilaajavastuulaki luo merkittäviä velvollisuuksia työn tilaajalle ulkopuolista työvoimaa tilatessa ja käyttäessä. Laki koskee kaikkia toimialoja, ja sillä pyritään edistämään yritysten välistä kilpailua ja työntekijöiden asemaa parantamalla työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulakia ei usein kuitenkaan muisteta noudattaa tai sen sisältöä ei tunneta. Ovatko kaikki tilaajavastuulain tuomat velvollisuudet sinulle ja yrityksellesi tuttuja?  

Tilaajavastuulaki eli laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä velvoittaa työn tilaajaa selvittämään, onko sopimuskumppani hoitanut lakisääteiset velvoitteensa, kuten esimerkiksi järjestänyt lakisääteisen työterveydenhuollon työntekijöilleen. Tilaajavastuulaki soveltuu tilanteissa, joissa työnantaja käyttää ulkopuolista työvoimaa, vuokratyötä tai alihankintaa.

Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä torjua harmaata taloutta. Lisäksi sen keskeisenä tavoitteena on luoda organisaatioille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyö- tai alihankintasopimuksia tekevät yritykset täyttävät lakisääteiset velvoitteensa työnantajina ja sopimusosapuolina.

Tilaajavastuulakia sovelletaan tilaajaan, joka käyttää vuokrattua työvoimaa Suomessa. Lisäksi tilaajavastuulakia sovelletaan tilaajaan, jonka Suomessa olevissa työtiloissa tai Suomessa olevassa työkohteessa työskentelee työntekijä, joka on tilaajan kanssa alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa, ja jonka työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin.

Tilaajana voi lain määritelmän mukaisesti toimia niin yksityinen kuin julkisoikeudellinen oikeushenkilö.

Laajasta soveltamisalasta huolimatta on hyvä muistaa, että tilaajavastuulaki ei sovellu esimerkiksi lähetettyihin työntekijöihin, joista säädetään työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa.

Keskeisin tilaajavastuulain mukainen velvollisuus on tilaajan selvitysvelvollisuus. Ennen kuin tilaaja tekee vuokratyö- tai alihankintasopimuksen, tilaajan on varmistettava, että sen sopimusosapuolet täyttävät lakisääteiset velvoitteensa. Tilaaja täyttää selvitysvelvollisuutensa pyytämällä sopimuskumppaniltaan tilaajavastuulaissa luetellut asiakirjat ja tarkastamalla ne. Näitä ovat:

Edellä mainitut tiedot, todistukset ja selvitykset saavat olla korkeintaan kolme kuukautta vanhoja. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa tilaaja tekee uuden sopimuksen saman sopimusosapuolen kanssa ennen kuin 12 kuukautta on kulunut siitä, kun tilaaja on sopimusta ensi kertaa tehdessään täyttänyt selvitysvelvollisuutensa. Tällaisessa tilanteessa tilaajalla ei ole uutta selvitysvelvollisuutta, ellei hänellä ole syytä epäillä, että sopimusosapuolen olosuhteissa on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät tietojen tarkistamista uudelleen.

Edellä mainitut tiedot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä. Kun sopimuskumppani on ulkomainen yritys, selvitykset ja todistukset toimitetaan ulkomaisen yrityksen kotimaan lainsäädännön mukaisina todistuksina tai rekisteriotteina.

Solmiessaan vuokratyö- tai alihankintasopimusta tilaajan ei tarvitse pyytää selvityksiä ja todistuksia tai toimittaa edellä mainittuja tietoja, jos tilaajalla on perusteltu syy uskoa, että sopimuspuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Perusteltua luottamusta sopimuskumppaniin ei voi olettaa kevyin perustein, vaan tämä tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun sopimuskumppani on valtio tai siihen rinnastuva julkisoikeudellinen yhteisö,  tai julkinen osakeyhtiö. Myös sopimusosapuolten aikaisempi sopimussuhde ja toiminnan vakiintuneisuus voivat olla perusteena luotettavuudelle.

Määrällisenä poikkeuksena on se, että selvitysvelvollisuutta ei ole tilanteissa, joissa tilatun henkilön työskentely kestää korkeintaan 10 päivää tai alihankintasopimuksen arvo on alle 9.000 euroa.

Tilaajavastuulain noudattamista valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Mikäli selvitysvelvollisuus on laiminlyöty, työsuojeluviranomainen voi määrätä tilaajalle 2.000–20.000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun. Jos tilaaja on osoittanut selvää piittaamattomuutta tai on esimerkiksi tiennyt, että sopimuskumppani laiminlyö työnantajavelvoitteitaan, laiminlyöntimaksu voidaan määrätä korotettuna, jolloin se on vähintään 20.000 euroa ja enintään 65.000 euroa.

Tilaajavastuulaki on olennainen osa Suomen työoikeusjärjestelmää. Suomessa vuokratyövoimaa, ulkopuolista työvoimaa ja alihankintaa käytetään aiempaa yleisemmin. Vuonna 2022 yksinomaan vuokratyötä tekeviä oli Suomessa keskimäärin 60.000 ja vuokratyöntekijöiden osuus kaikista palkansaajista oli 3,0 prosenttia, kun taas edellisvuonna vuokratyöntekijöitä oli 50.000 ja heidän osuutensa palkansaajista oli 2,3 prosenttia.

Tilaajavastuulain merkitys kasvaa siten jatkuvasti, ja lain sisällön tulisi olla tuttu jokaiselle työn tilaajalle. Tilaajavastuulain mukaiset velvoitteet ja selvitysvelvollisuus ovat aina työn tilaajalla, eikä vastuuta voi ulkoistaa. Tilaajan selvitysvelvollisuus on myös tiukka – korkein hallinto-oikeus on esimerkiksi katsonut antamassaan päätöksessä, että vaikka tilaaja oli asianmukaisesti pyytänyt tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset, tilaaja oli siitä huolimatta laiminlyönyt selvitysvelvollisuutensa hyväksyttyään selvitykseksi asiakirjoja, joiden aitoutta oli aihetta epäillä.

Jos sinulla on kysyttävää tilaajavastuulakiin liittyen tai haluat muutoin keskustella asiasta lisää, työoikeuteen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.