Yritysvastuudirektiivi: Yritysvastuun uusi aikakausi

Pitkän epävarmuuden jälkeen yritysvastuudirektiivi hyväksyttiin lopullisesti EU:ssa 24.5.2024, kun EU:n jäsenvaltioiden ministereistä koostuva neuvosto virallisesti vahvisti direktiivin yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ("yritysvastuudirektiivi”). Yritysvastuudirektiivi tulee voimaan 20 päivää sen jälkeen, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Tämän jälkeen EU:n jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa uudet säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään. Neuvottelujen myötä direktiivin soveltamisalaa kavennettiin huomattavasti alkuperäisestä ehdotuksesta.

Yritysvastuudirektiivi tulee soveltumaan erikokoisiin yrityksiin asteittain, keskittyen aluksi suurimpiin yhteisöihin:

Edellä kuvattujen kynnysarvojen tulee ylittyä kahtena peräkkäisenä vuonna. Emoyhtiöt kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, jos ne täyttävät nämä kriteerit, puhtaita holdingyhtiöitä lukuun ottamatta. Korkean riskin alat eivät enää kuulu sääntelyn piiriin, mutta ne voidaan lisätä siihen tulevaisuudessa.

Yritysvastuudirektiivi edellyttää yrityksiä laatimaan Pariisin sopimuksen mukaisen ilmastosiirtymäsuunnitelman, joka on raportoitava kestävyysraportointidirektiivin ("CSRD") mukaisesti. CSRD:n alaiset yritykset eivät tarvitse erillistä suunnitelmaa, koska CSRD:n vaatimukset ovat linjassa yritysvastuudirektiivin kanssa. Yritysvastuudirektiivin piirissä olevien yritysten on kuitenkin pantava ilmastosiirtymäsuunnitelma täytäntöön, päivitettävä sitä säännöllisesti ja raportoitava siitä vuosittain, vaikka ne eivät kuuluisi CSRD:n soveltamisalaan.

Yritysten on tehtävä riskiperusteinen huolellisuusarviointi ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksistaan ja sisällytettävä se toimintaperiaatteisiinsa ja riskinhallintajärjestelmiinsä. Negatiivisista vaikutuksista on tiedotettava tehokkaasti ja niiden korjaaminen edellyttää sidosryhmien osallistamista laajemmin kuin pelkkien sopimusehtojen kautta.

Huolellisuusvelvoiteprosessin luominen on monitahoinen tehtävä, eikä yritysvastuudirektiivi anna juurikaan käytännön ohjeita kuusivaiheisen huolellisuusvelvoitteen toteuttamiseen. Joitakin haasteita on odotettavissa, kun yritykset alkavat kehittää ja ottaa käyttöön huolellisuusvelvoitetta ja sisällyttää sitä liiketoimintarakenteisiinsa, sillä vielä ei ole vakiintunutta markkinakäytäntöä siitä, mikä katsotaan riittäväksi menettelyksi. Komission odotetaan antavan ohjeita mallisopimuslausekkeista ja parhaista käytännöistä. Tulevassa oikeuskäytännössä tullaan määrittelemään huolellisuusvelvoitteen tarkempi sisältö.

Johtajien rooleihin ja vastuuseen sovelletaan edelleen kansallista lainsäädäntöä, eikä niitä koskeva kiistanalainen artikla enää sisälly yritysvastuudirektiiviin. Yritysvastuudirektiivi ei myöskään enää edellytä johdon taloudellisten kannustimien kytkemistä ilmastosuunnitelman täytäntöönpanoon.

Yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoitteet kattavat yrityksen omat toiminnot, sen tytäryhtiöt ja liikekumppanit sen toimintaketjussa. Uusi suppeampi toimintaketjun määritelmä kattaa seuraavat alueet:

Yritys voi joutua vastuuseen vahingoista, jotka johtuvat tahallisesta tai huolimattomasta huolellisuusvelvoitteen laiminlyönnistä, kuten kielteisten vaikutusten käsittelemättä jättämisestä. Yritysvastuudirektiivin mukainen vastuu rajoittuu vahingonkorvausvelvollisuuteen, jonka yritys on aiheuttanut itse tai yhdessä tytäryhtiöidensä tai liikekumppaneidensa kanssa. Kolmannen osapuolen suorittama tarkastus tai sopimuslausekkeet eivät yksinään vapauta yritystä vastuusta, vaan yrityksen on aktiivisesti noudatettava huolellisuusvelvoitettaan. Yritys ei kuitenkaan ole vastuussa vahingoista, jotka sen toimintaketjuun kuuluvat liikekumppanit ovat yksin aiheuttaneet.

Yritysvastuudirektiivin lopullisesta versiosta on jätetty pois Suomen vastustamat todisteiden esittämistä ja ryhmäkanteita koskevat säännökset. Vahingonkärsijät voivat kuitenkin valtuuttaa ammattiliitot tai kansalaisjärjestöt edustamaan itseään oikeudessa, mikä Suomessa on aiemmin rajoittunut kuluttajansuoja-asioihin.

Yritysvastuudirektiivi antaa jäsenvaltioiden valvontaviranomaisille valtuudet käynnistää tarkastuksia ja tutkimuksia sekä määrätä seuraamuksia, jos huolellisuusvelvoitteita rikotaan. Näihin seuraamuksiin voi kuulua julkinen ilmianto ja sakot, joiden suuruus voi olla jopa 5 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta. Jäsenvaltiot määräävät seuraamukset kansallisella tasolla yritysvastuudirektiivin nojalla.

Jos sinulla on kysyttävää yritysvastuudirektiiviin liittyen tai haluat muutoin keskustella asiasta lisää, yritysvastuuseen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.