Ajankohtaista henkilöstörahastojen verotuksesta: Verohallinnon ohjeen linjausten tarkastelua tuoreen Keskusverolautakunnan ratkaisun valossa

Henkilöstörahastot ovat nykyään yhä laajemmin käytössä suomalaisissa yrityksissä, ja ne ovat työntekijöiden keskuudessa suosittu pitkäaikaissijoitus- ja säästämiskeino. Henkilöstörahastoihin voidaan rahastoida työntekijöiden saamat (mahdolliset) bonukset, jotka sijoitetaan henkilöstörahaston valitsemiin kohteisiin. Henkilöstörahastosäästäminen näyttäytyykin usein mutkattomana keinona sijoitustoiminnan aloittamiseen. Lainsäätäjä tarjoaa siihen lisäksi kannustimen veroedun muodossa – rahastoidun bonuksen verotuksen ajankohta lykkääntyy lähtökohtaisesti sen nostohetkeen, ja osa tulevista nostoista on verovapaata tuloa.

Henkilöstörahastolla tarkoitetaan henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia henkilöstörahastoeriä. Henkilöstörahastoon voidaan siten siirtää esimerkiksi yhtiön tulospalkkiojärjestelmän perusteella maksettavia bonuksia.

Veronalaista tuloa työntekijälle syntyy pääsääntöisesti vasta silloin, kun varoja nostetaan rahastosta. Nostetusta summasta 80 prosenttia on veronalaista tuloa ja loppuosa on verovapaata. On myös huomionarvoista, että varat ovat ajallisesti osittain sidottuja rahastoon, sillä enintään 15 prosenttia varoista on vuosittain työntekijän nostettavissa.

Vaihtoehtoisesti työntekijällä voi olla mahdollisuus nostaa osuutensa käteisenä ennen kuin bonus rahastoidaan henkilöstörahastoon, mikäli tästä on määräys yrityksen soveltamassa tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä (käteisnosto-oikeus). Mikäli kyseistä käteisnosto-oikeutta käytetään, on käteisenä nostettava erä veronalaista ansiotuloa sivukuluineen.

Ilmapiiri henkilöstörahastojen osalta on viime aikoina kiristynyt, sillä keväällä 2024 päivitetty Verohallinnon ohjeistus uusine linjauksineen on herättänyt keskustelua ja epäselvyyttä siitä, kuinka henkilöstörahastojen verotus ylipäätään toimii. Tarkastelun keskiössä on ollut kysymys siitä, katsotaanko henkilöstörahastoon siirrettävä bonus veronalaiseksi ansiotuloksi jo rahastoon siirtohetkellä vai lykkääntyykö bonuksen verotus sen nostohetkeen.

Kyse on siitä, milloin bonuksen katsotaan realisoituvan verotettavaksi tuloksi vallinnan perusteella. Vallinnalla tarkoitetaan verotuksessa määräysvallassa olemista – toisin sanoen tulo voi realisoitua sen johdosta, että verovelvollinen voi käyttää siihen määräysvaltaa.

Verohallinnon päivitetyn ohjeen painavin ydinsanoma on seuraava: Jos palkansaajalla on mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa siihen, mitä eriä henkilöstörahastoon siirretään tai miten henkilöstörahastoon siirrettävä summa tai sen suuruus määräytyy, palkansaajan katsotaan määräävän tulosta siten, että hän saa jo siirtohetkellä tulon vallintaansa.

Verohallinnon linjauksen perusteella on julkisuudessa pohdittu, tarkoittaako ohjeistus sitä, että henkilöstörahaston oletusmaksutavaksi tulisi määrittää bonuksen rahastointi. On nimittäin tiedossa, että henkilöstörahastoja on Suomessa perustettu erilaisten toimintamallien mukaan, kuten esimerkiksi siten, että työntekijälle varataan mahdollisuus päättää siitä, kuinka paljon työntekijä haluaa bonuksesta allokoida rahastoitavaksi.

Tilanteesta erityisen mielenkiintoisen tekee se, että henkilöstörahastolain mukaisesti työntekijällä on siirtohetkellä yleensä käteisnosto-oikeutta hyödyntäen mahdollisuus nostaa bonus osittain tai jopa täysimääräisesti itselleen rahastoinnin sijasta. Tämän perusteella kysymys voisi olla lähinnä siitä, missä järjestyksessä toimenpiteet rahastoinnista tai käteisnostosta tapahtuisivat.

Verohallinto on tarkentanut linjauksiaan lehdistöhaastattelussa todeten, että ratkaisevassa asemassa olisi ajankohta, jolloin bonuksesta määrätään. Verohallinnon ohjetta ei kuitenkaan ole vielä muokattu, joten viranomaisen virallista linjausta asiaan ei ole vielä olemassa. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että Verohallinnon ohjeistuksen ja henkilöstörahastolain tarkoituksen välillä on havaittavissa eräänlainen ristiriita, sillä henkilöstörahastolain mukainen työntekijän käteisnosto-oikeus tosiasiassa mahdollistaa jo osittaista määräysvaltaa siihen, kuinka paljon henkilöstörahastoon ylipäätänsä päätyy rahastoitavaksi omaisuuseräksi.

Verohallinnon päivitetyn ohjeen linjaukset voidaan kiteyttää kahteen erilliseen, mutta toisiinsa osittain yhteydessä olevaan oikeudelliseen kysymykseen:

Ensimmäinen kysymys tulee tarkasteluun käytännössä jokaisen Suomessa toimivan henkilöstörahaston osalta, sillä henkilöstörahastojen toiminnan kannalta on erittäin tärkeää varmistua siitä, sovelletaanko rahastoon tehtäviin suorituksiin verotuksen lykkäävää vaikutusta. Toinen kysymys koskee rajatumpaa osaa henkilöstörahastoista ja liittyy kompensaatiomalleihin, joissa henkilöstörahastoon voidaan siirtää myynti- ja laskutusperusteisia palkkioita.

Tuore Keskusverolautakunnan ratkaisu (KVL:2024/23) henkilöstörahastosta nostettavan tulon verotuksesta tarjoaa mielenkiintoisen lisänäkökulman tarkasteluun. Lyhykäisyydessään ratkaisun johtopäätöksenä todettiin, että henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa tulospalkkiota voidaan pitää sellaisena henkilöstörahastoeränä, jonka siirtäminen henkilöstörahastoon ei aiheuta työntekijälle verotettavaa ansiotuloa. Vaikka ratkaisu on verovelvolliselle myönteinen, on tärkeää huomioida, että erilaisia tulos- ja voittopalkkiojärjestelmiä on olemassa ja niistä jokaisella omat erityisehtonsa.

Näkemyksemme mukaan Verohallinnon linjaukset ovat alttiita kritiikille, sillä lainsäätäjän historiallisena tahtona on ollut lisätä henkilöstörahastojen houkuttelevuutta työpaikoilla, hyödyntäen joustavaa käteisnosto-oikeutta. Tämän lisäksi henkilöstörahastoja koskien on olemassa oikeus- ja verotuskäytäntöä, jossa on päädytty verovelvollisille suotuisiin lopputuloksiin. Tietynasteinen epäselvyys kuitenkin jatkunee siihen saakka, kunnes Verohallinto päivittää ohjeistustaan tai tulkintaerimielisyyksiä käsitellään oikeusteitse.

Mikäli yrityksessänne on viime aikoina herännyt kysymyksiä henkilöstörahastojen verotuksesta tai haluatte muutoin lisätietoja asiasta, vero-oikeuteen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.