Ajankohtaista/16.12.2024

Ajankohtaista työoikeudesta: Paikallinen sopiminen vapautuu lakimuutosten myötä

Jani Syrjänen

 ja 

Jussi Koivu

Eduskunta on nyt vahvistanut hallituksen esityksen laiksi paikallisen sopimisen edistämisestä työpaikoilla ensi vuodesta alkaen. Hallitus on tehnyt työelämäuudistuksia, joilla pyritään tukemaan työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja tuottavuuden kehitystä. Paikallisen sopimisen uudistus on osa tätä kokonaisuutta, ja sen tavoitteena on joustavoittaa työmarkkinoita ja mahdollistaa paikallinen sopiminen yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä, riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon ja millainen työntekijöiden edustus yrityksessä on.

Keskeisimmät ehdotetut muutokset

1. Työpaikkakohtaiset työehtosopimukset voivat jatkossa hyödyntää lähes kaikkia pakottavaan lainsäädäntöön sisältyviä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, mikä laajentaa sopimismahdollisuuksia merkittävästi.

2. Yleissitovuuskentän paikallisen sopimisen kiellot poistetaan, mikä avaa mahdollisuuksia myös järjestäytymättömille työnantajille.

3. Paikallisen sopimisen sopijapuolena voi toimia luottamusvaltuutettu, mikä poistaa esteitä sopimiselta yrityksissä ilman luottamusmiestä.

4. Menettelylliset muutokset turvaavat työntekijöiden asemaa, kun sopijapuolena on luottamusvaltuutettu, ja vaikuttavat irtisanomisaikaan.

5. Luottamusvaltuutetun osaamista vahvistetaan, ja työnantajalle asetetaan velvollisuus edistää tätä.

6. Paikallisen sopimisen valvontaan tulee uudistuksia, erityisesti järjestäytymättömille työnantajille, ja sopimukset on solmittava kirjallisesti.

Minkälainen merkitys ehdotetuilla lakimuutoksilla olisi käytännössä työpaikoille?

Paikallisen sopimisen uudet mahdollisuudet ovat viisaasti käytettynä hyvä työkalu työpaikkakohtaisten työskentelytapojen, työehtojen ja työolojen kehittämiseen. Esimerkiksi työaikaa koskevat paikalliset sopimukset voivat johtaa joustavampaan ja tarkoituksenmukaisempaan työajan järjestämiseen, mikä voi samanaikaisesti parantaa sekä työntekijöiden hyvinvointia että työn tuottavuutta.

Olemme hallituksen esitykseen perehtymisen myötä tunnistaneet useita tilanteita, joissa uusi lainsäädäntö tulee mahdollistamaan työpaikoille kaikkia osapuolia palvelevia työn tehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Eniten näitä mahdollisuuksia aukeaa vapaaseen kenttään, mutta yleissitovankin kentän tilanne paranee tältä osin merkittävästi.

Kaikkiin yhtiöihin paikallisen sopimisen lakimuutoksilla ei kuitenkaan ole suurta vaikutusta. Suurten, normaalisitovuuden piirissä olevien työnantajien työkalupakkiin paikallinen sopiminen on kuulunut jo pitkään. Muutosten käytännön merkitys jäänee näille yhtiöille vähäiseksi. Näidenkin yhtiöiden kannattaa kuitenkin selvittää, millaisia mahdollisuuksia työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia koskeva vapautuva lainsäädäntö voisi jatkossa tarjota.

Paikallisen sopimisen uudistus avaa paljon mahdollisuuksia. Tarkkuutta ja osaamista vaaditaan kuitenkin edelleen.

Lakimuutokset tuovat kiistatta mukanaan hyötyjä. Ne eivät kuitenkaan poista kaikkia paikalliseen sopimiseen liittyviä haasteita ja riskejä. On muistettava, että vaikka paikallisen sopimisen kieltoja poistetaan työnantajakohtaisista työehtosopimuksista ja järjestäytymättömiltä työnantajilta, lainsäätäjä kuitenkin edelleen edellyttää, että solmittu paikallinen sopimus on linjassa mahdollisesti soveltuvan yleissitovan työehtosopimuksen, työlainsäädännön ja viime kädessä soveltuvien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Työnantajilta odotetaan näin ollen erityisesti työaika-asioista sovittaessa kansallisen ja jossain tapauksissa kansainvälisenkin sääntelyn tuntemista.

Erityistä tarkkuutta vaativana asiana säilyy sopimisen juridisen perustan ja sopimisen rajojen tunnistaminen. Työnantajien on jatkossakin välttämätöntä tunnistaa mihin kulloinenkin sopimuskelpoisuus perustuu. On tiedettävä: mistä, miten, kenen kanssa ja missä rajoissa voidaan sopia. Tyypillisesti paikallisin sopimuksin poiketaan lain semidispositiivisista säännöksistä tai sovitaan esimerkiksi työnantajan direktio-oikeuden piiriin kuuluvista asioista. Työnantajan on siten myös syytä pohtia, kannattaako direktio-oikeutta kaventaa sisällyttämällä työnjohtovallan piiriin kuuluvia asioita paikalliseen sopimukseen.

Ehdotetuissa lakimuutoksissa tarkennetaan henkilöstön edustukseen liittyviä kysymyksiä. Käytännössä on kuitenkin edelleen hyvä olla tarkkana oikean sopijakumppanin tunnistamisessa. Paikallinen sopiminen on kollektiivista sopimista, joten työnantajien on varmistuttava, että sopijakumppanilla on tosiasiallinen sopimisoikeus. Asia tuntuu itsestään selvältä, mutta olemme käytännön kautta kokeneet, että asiasta on tarpeen muistuttaa.

Yleissitovaan kenttään kuuluva velvollisuus toimittaa paikallinen sopimus työsuojeluviranomaiselle tuo mukanaan tarpeen huomioida myös salassapitonäkökulman. Työsuojeluviranomaiselle toimitettavat dokumentit ovat nimittäin lähtökohtaisesti julkisia, ellei kyse ole julkisuuslaissa säädetystä salassa pidettävästä tiedosta, kuten liikesalaisuudesta.

Myös juridisesti vaativia näkökulmia

Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että vaikka paikallista sopimista on tarkoitus edistää ja vapauttaa lakimuutoksilla, siihen liittyy jatkossakin juridisesti vaativia näkökulmia. Paikallinen sopiminen edellyttää työyhteisöltä paljon, eikä pelkkä juridinen osaaminen tai lakiin kirjattavat tiedonsaanti- ja osaamisvelvoitteet usein riitä vaativimpien työehtosopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tai varsinkaan työnantajakohtaisten työehtosopimusten solmimiseen.

Hyvä paikallinen sopiminen toimii kahteen suuntaan. Mahdollisuuksien nyt auetessa, paikallista sopimista voisikin ajatella työkaluna toimivan ja menestyvän työyhteisön rakentamisessa. Toimiva paikallisen sopiminen ei ole sanelua, vaan molempia sopijapuolia hyödyttävässä paikallisessa sopimisessa kuuluvat sekä kentän ääni että liiketoiminnan tarpeet. Kokemuksemme mukaan paikallinen sopiminen edellyttää toimiakseen syvää osaamista ja pitkäjänteistä työtä sopimisen kulttuurin sekä molemminpuolisen luottamuksen rakentamiseksi. Nyt on hyvä hetki aloittaa.

Mikäli yrityksessänne on viime aikoina herännyt kysymyksiä paikallisesta sopimisesta tai haluatte muutoin lisätietoja asiasta, työoikeuteen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.

Jani Syrjänen

Jani neuvoo kansainvälisiä ja kotimaisia asiakkaitamme kaikissa työoikeuteen sekä eläkkeisiin ja etuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi hänen vastuulleen kuuluvat työturvallisuus-, syrjintä- ja maahanmuuttoasiat. Jani on erittäin kokenut työoikeusjuristi, ja hänen työnkuvaansa kuuluu mm. ylimmän johdon sopimusten neuvottelu sekä yhtiön toimintalinjojen ja -ohjeiden laatiminen. Lisäksi Jani neuvoo yhtiön työntekijöitä työoikeuteen liittyvissä kysymyksissä, kuten ulkoistuksissa, uudelleenjärjestelyissä ja irtisanomisissa. Jani on Boreniuksen Employment-tiimin vetäjä.

 

Jussi Koivu

Jussi on työoikeuden asiantuntija, jolla on laaja kokemus rajat ylittävistä yritysjärjestelyistä ja niihin liittyvistä työoikeudellisista kysymyksistä ja prosesseista. Jussi avustaa kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaitamme erilaisissa työoikeudellisissa asioissa, kuten sopimusten laatimisessa, yhteistoimintaprosesseissa, työriidoissa sekä työpaikan tietosuojaan ja työntekijöiden edustukseen liittyvissä kysymyksissä.