Ajankohtaista/18.2.2025
Uudistuneet JIT-ehdot tarvitsevat kilpailuoikeudellisen korjaussarjan
Ilkka Aalto-Setälä
jaKalle Salava
Kauan odotetut uudistuneet julkisen alan IT-vakiosopimusehdot (JIT 2025) on julkaistu helmikuussa 2025.
Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta valitettavasti korjaussarjalle jäi tarvetta. On tärkeää, ettei synny turhia oikeudenkäyntejä sopimusehdon tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Osapuolilla on luonnollisesti oikeus sopia toisin, ja hankintayksiköillä on lisäksi huolellisuusvelvollisuus julkisten varojen käytön vuoksi.
Mitä korjaisimme?
Ehtojen kohdassa ”Kielletyt kilpailunrajoitukset” todetaan seuraavaa:
Mikäli toimittajan todetaan lainvoimaisella päätöksellä syyllistyneen sopimukseen johtaneen tarjouskilpailun aikana tai sopimuksentekohetkellä kilpailulain (948/2011) 5 §:ssä tarkoitettuun kiellettyyn kilpailunrajoitukseen sopimuksen kohteena olevaa palvelua koskevilla markkinoilla, toimittaja on velvollinen suorittamaan tilaajalle sopimussakkona 20 % suoritetun ja maksetun palvelun kokonaisarvosta korkoineen vaatimuspäivästä lukien ja korvaamaan sopimussakon määrän ylittävät tilaajalle aiheutuneet vahingot. Näiden lisäksi toimittajan on korvattava asian selvittämisestä aiheutuneet kustannukset ja oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Mikäli toimittaja vapautetaan kokonaan kilpailunrajoituksesta määrätystä seuraamusmaksusta kilpailulainsäädännön perusteella, toimittaja vapautuu tämän luvun mukaisen sopimussakon maksamisesta.
Hankintayksikön näkökulmasta kyseisen sopimusehdon olisi parempi kuulua seuraavasti:
Mikäli toimittajan tai sen omistajan todetaan lainvoimaisella päätöksellä syyllistyneen sopimukseen johtaneen tarjouskilpailun aikana tai sopimuksentekohetkellä kilpailulainsäädännössä
kilpailulain (948/2011) 5 §:ssä tarkoitettuunkiellettyyn kilpailunrajoitukseen sopimuksen kohteena olevaa palvelua koskevilla markkinoilla, toimittaja on velvollinen suorittamaan tilaajalle sopimussakkona 20 % suoritetun ja maksetun palvelun kokonaisarvosta korkoineen vaatimuspäivästä lukien ja korvaamaan sopimussakon määrän ylittävät tilaajalle aiheutuneet vahingot. Näiden lisäksi toimittajan on korvattava asian selvittämisestä aiheutuneet kustannukset ja oikeudenkäyntikulut korkoineen.Mikäli toimittaja vapautetaan kokonaan kilpailunrajoituksesta määrätystä seuraamusmaksusta kilpailulainsäädännön perusteella, toimittaja vapautuu tämän luvun mukaisen sopimussakon maksamisesta.
Mihin ehdotuksemme perustuvat?
Perusteemme lisäyksille ja poistoille ovat seuraavat:
1. Kartelliehdon ulottaminen omistajaan, joka toimii yhteisyrityksen kautta, vaikka tämän pitäisi tehdä itsenäinen tarjous
Lisäisimme sanat ”tai sen omistajan” sopimuskohdan alkuun, koska alkuperäinen sanamuoto ei ole selvä sen suhteen, soveltuuko sopimuskohta lainkaan tilanteeseen, jossa osakkaat ovat perustaneet ei-toiminnallisesti itsenäisen yhteisyrityksen (nk. cartel vehicle), jonka kautta toimivat osakkaat tuomitaan kielletystä yhteistyöstä. Tällaisessa tilanteessa tilaajan sopimuskumppanina olevaa yritystä itseään ei yleensä tuomita kilpailunrajoitukseen. Tämä on tilanne silloin, kun osapuolet tarjoavat yhdessä omistetun yhteisyrityksen kautta, vaikka he voisivat tarjota itsenäisesti.
2. Kartelliehdon ulottaminen kartelliin, josta on Euroopan komission lainvoiman päätös
Poistaisimme viittauksen kansalliseen lakiin, jotta on selvää, että sopimussakko koskee myös sellaista tilannetta, jossa kartelli on todettu muun kuin kansallisen lain perusteella. Esimerkiksi Euroopan komissio ei viittaa päätöksissään kansalliseen kilpailulakiin. EU:n kilpailuoikeuden tehokas täytäntöönpano ei saa olla heikompaa kuin kansallisten kilpailusääntöjen. Tämä periaate ilmenee mm EU-tuomioistuimen tapauksista Courage v. Crehan (C-453/99) ja Manfredi (C-295/04).
3. Leniency-ilmoituksen ei tulisi poistaa sopimussakkovelvoitetta
Poistaisimme ns. leniency-määräyksen, joka ei ole tarpeellinen, eikä hankintayksikön edun mukainen ja voi olla jopa valtiotukilainsäädännön vastainen. Ymmärrämme ajatuksen siitä, että kyseisen kohdan tarkoituksena on muodostaa lisäkannuste leniency -ilmoitusten tekemiseen.
Tämä ei ole taloudellisena kannustimena tarpeellinen, koska leniencyssä vapautuu seuraamusmaksusta, joka on useimmissa tapauksessa moninkertaisesti suurempi kuin sopimussakko: seuraamusmaksu voi olla 10 % koko konsernin liikevaihdosta, kun taas sopimussakko lasketaan 20 % hankinnan kokonaisarvosta. Sopimussakko ei siis muodosta negatiivista kannustetta käyttää leniencyä. Jos esimerkiksi hankinnan kokonaisarvon on 100 000 euroa ja kartelliin osallisen yrityksen liikevaihto 10 miljoonaan euroa, olisi sopimussakko 20 000 euroa ja seuraamusmaksu enimmillään miljoona euroa.
On myös huomioitava, etteivät yksittäisen hankintayksikön ja lainsäätäjän tarpeet ole tässä kohtaa samanlaiset. Hankintayksikkö ei hyödy tosiasiallisesti mitään siitä, että luopuu sopimussakosta ilmiantotilanteessa.
Pahimmassa tapauksessa sopimussakosta luopuminen on kiellettyä valtiontukea.
Jos sinulla on kysyttävää korjaussarjan vaikutuksesta tai haluat muutoin keskustella asiasta lisää, aiheeseen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.
Ilkalla on yli 25 vuoden kokemus kilpailunrajoituksiin ja yrityskauppavalvontaan liittyvistä asioista. Hän toimii yhtiöiden ja valtion laitosten neuvonantajana kilpailunrajoituksiin, sisämarkkinaoikeuteen ja markkinaoikeuteen liittyvissä kansallisissa ja EU-liitännäisissä asioissa, kuten yrityskauppojen valvontaan, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, kartelleihin, valtion tukiin, rahapelialaan sekä julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa.
Ilkka myös edustaa asiakkaita säännöllisesti kansallisissa tuomioistuimissa, Euroopan komissiossa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja avustaa sekä suomalaisia että kansainvälisiä asiakkaita yritysjärjestelyissä ja yhteistyösopimuksissa.
Ilkka vastaa Boreniuksen EU & Competition Law -tiimistä.
Kalle toimii neuvonantajana Boreniuksen kilpailuoikeustiimissä. Hän neuvoo yrityksiä ja valtion virastoja sisämarkkinaoikeuteen ja sopimusoikeuteen liittyvissä asioissa, erityisesti julkisiin hankintoihin ja valtiontukiin liittyvissä kysymyksissä, sekä sopimusoikeudessa ja riidanratkaisussa. Kallella on yli 13 vuoden laaja kokemus näiltä oikeudenaloilta, ja hän on edustanut sekä viranomaisia että yrityksiä monimutkaisissa oikeudenkäynneissä eri tuomioistuimissa.