EUT:n ennakkoratkaisu asiassa C-339/22 avaa mahdollisuuden rajat ylittäville loukkauskanteille

Euroopan unionin tuomioistuin (”EUT”) antoi 25.2.2025 tuomionsa asiassa C-339/22 BSH Hausgeräte GmbH (”BSH”) vastaan Electrolux AB (”Electrolux”). Kyseessä on merkittävä ennakkoratkaisu, jolla selvennetään EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaa rajat ylittävissä patentinloukkauskanteissa. Tuomiossa otetaan kantaa erityisesti tuomioistuinten toimivaltaa koskevien Bryssel I a -asetuksen ja sen 4 artiklan 1 kohdan sekä 24 artiklan 4 alakohdan tulkintaan ja soveltamiseen. Ennakkoratkaisulla voi olla vaikutuksia myös muiden teollisoikeuksien loukkausta koskevien riita-asioiden käsittelyyn.

Ennakkoratkaisussaan EUT vahvisti seuraavat oikeusohjeet:  

Ennakkoratkaisu merkitsee muutosta EUT:n aiempaan tulkintakäytäntöön, joka perustui vuonna 2006 asiassa C‑4/03 annettuun tuomioon. Jo aikaisemmin patentinhaltijan oli mahdollista nostaa yhdessä jäsenvaltiossa yksi yhteinen loukkauskanne eri jäsenvaltioissa myönnettyjen patenttien loukkauksesta. Kyseisen ennakkoratkaisun perusteella oli kuitenkin niin, että, jos tietyssä jäsenvaltiossa myönnetyn patentin pätevyys kiistettiin, toimivalta käsitellä tällainen yhdistetty mitättömyyttä ja loukkausta koskeva riita-asia kuului yksinomaan riitapatentin rekisteröintijäsenvaltion tuomioistuimille. Käytännössä patentin loukkausta ja mitättömyyttä koskeva asia hajautui tällöin käsiteltäväksi eri jäsenvaltioiden myöntämien patenttien osalta näiden eri rekisteröintijäsenvaltioiden tuomioistuimiin, mikä vaikeutti rajat ylittävien loukkauskanteiden käsittelyn keskittämistä.  

EUT:n nyt antaman ennakkoratkaisun perusteella patentinhaltija voi ajaa eri jäsenvaltioissa myönnettyjen patenttien loukkauskannetta keskitetysti yhden jäsenvaltion tuomioistuimessa. Jos jonkin kansallisen patentin osalta loukkauskannetta vastustetaan esittämällä väite kyseisen patentin mitättömyydestä, loukkauskannetta käsittelevä jäsenvaltion tuomioistuin voi väliaikaisesti keskeyttää loukkausasian käsittelyn, kunnes mitättömyyttä koskeva kysymys on ratkaistu rekisteröintijäsenvaltion tuomioistuimessa.

BSH on pölynimuriteknologiaa koskevan eurooppapatentin haltija. Eurooppapatentti on saatettu kansallisesti voimaan useissa EU-jäsenvaltioissa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Turkissa.

BSH nosti Ruotsissa Electroluxia vastaan eurooppapatentin kansallisia osia koskevan loukkauskanteen. Electrolux kiisti eurooppapatentin ja sen kansallisten osien pätevyyden ja väitti, että eurooppapatentin ruotsalaista osaa lukuun ottamatta tuomioistuimen tulee jättää tutkimatta patentin muiden kansallisten osien loukkausta koskevat vaatimukset puuttuvan toimivallan vuoksi. Nämä loukkauskanteet olisi tullut käsitellä kunkin patentin rekisteröintivaltion tuomioistuimissa. Tutkimatta jättämistä koskevan väitteen osalta Electrolux vetosi erityisesti Bryssel I a -asetuksen 24 artiklan 4 alakohtaan, jossa säädetään jäsenvaltioiden yksinomaisesta toimivallasta patentin rekisteröintiä ja pätevyyttä koskevissa asioissa.

Ruotsin patentti- ja markkinaoikeus (Patent- och marknadsdomstolen) katsoi 21.12.2020 antamassaan ratkaisussa, ettei sillä ollut toimivaltaa käsitellä sellaisia patentin loukkausta koskevia kanteita, jotka koskevat muissa jäsenvaltioissa voimaan saatettuja eurooppapatentin osia. BSH valitti ratkaisusta Svean hovioikeuteen (Svea Hovrätt), joka teki asiasta ennakkoratkaisupyynnön EUT:lle pyytäen EUT:tä selventämään Bryssel I a -asetuksen 24 artiklan 4 alakohdan tulkintaa.

Bryssel I a ‑asetuksen 4 artiklan 1 kohdan nojalla on mahdollista saattaa vireille eurooppapatentin eri kansallisia osia koskeva yhdistetty loukkauskanne vastaajan kotipaikan jäsenvaltion tuomioistuimessa. Bryssel I a -asetuksen 24 artiklan a alakohdan mukaan rekisteröintijäsenvaltion tuomioistuimilla on kuitenkin yksinomainen toimivalta tutkia kyseisen jäsenvaltion osalta myönnettyjen eurooppapatenttien rekisteröintiä ja pätevyyttä koskevat asiat. Patentinloukkauskanteiden yhteydessä vastaaja tyypillisesti puolustautuu loukkauskannetta vastaan vetoamalla patentin mitättömyyteen, jolloin nousee esiin kysymys siitä, miten edellä mainitut toimivaltasäännökset yhteensovitetaan.

Toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn patentin loukkaamista koskeva kanne

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedusteli ensinnäkin, onko Bryssel I a ‑asetuksen 24 artiklan 4 alakohtaa tulkittava siten, että vastaajan kotipaikan jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa on nostettu toisessa jäsenvaltiossa myönnetyn patentin loukkaamista koskeva kanne, säilyy toimivalta käsitellä kyseinen loukkauskanne, kun vastaaja riitauttaa siihen vastatessaan patentin pätevyyden mitättömyysväitteellä.

EUT vahvisti, että patentin myöntäneen jäsenvaltion tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä kyseisen patentin rekisteröintiä tai pätevyyttä koskeva riitauttaminen. EUT kuitenkin huomautti, että tällöin nousee esiin kysymys siitä, säilyykö vastaajan kotipaikan jäsenvaltion tuomioistuimella toimivalta käsitellä kyseinen patentinloukkauskanne vai onko sen todettava, että sillä ei ole lainkaan toimivaltaa riita-asiassa, joka liittyy toisen jäsenvaltion myöntämään patenttiin.

Tältä osin EUT vahvisti, että jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet säilyttävät toimivaltansa patentin loukkausta koskevissa asioissa siitä huolimatta, että patentin muissa jäsenvaltioissa rekisteröityjen osien mitättömyydestä esitettäisiin väitteitä. EUT tulkitsi Bryssel I a -asetuksen 24 artiklan 4 alakohtaa suppeasti siten, että siinä vahvistettu sääntö jäsenvaltioiden tuomioistuinten yksinomaisesta toimivallasta koskee ainoastaan patentin ”rekisteröintiä tai pätevyyttä” – ei patentin loukkausta. EUT korosti tuomiossaan, että tämä tulkinta antaa eurooppapatentin haltijalle mahdollisuuden esittää kaikki patentinloukkausta koskevat vaatimuksensa yhdessä oikeuspaikassa, jolloin vältytään muun muassa ristiriitaisilta ratkaisuilta. EUT kuitenkin katsoi, että mikäli olemassa on perusteltu ja huomattava mahdollisuus siitä, että patentti mitätöidään rekisteröintimaassaan, jäsenvaltioiden kansalliset tuomioistuimet voivat tarvittaessa lykätä patentin loukkauskanteen käsittelyä, kunnes patentin mitättömyyttä koskeva kysymys on ratkaistu.

Kolmannessa valtiossa myönnetyn patentin loukkaamista koskeva kanne

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedusteli lisäksi, onko Bryssel I a ‑asetuksen 24 artiklan 4 alakohtaa tulkittava siten, että sitä sovelletaan kolmannen valtion tuomioistuimeen ja että siinä annetaan tällaiselle tuomioistuimelle yksinomainen toimivalta arvioida kyseisessä valtiossa myönnetyn tai voimaan saatetun patentin pätevyyttä.

EUT katsoi, että Bryssel I a ‑asetuksen 24 artiklan 4 alakohtaa ei sovelleta kolmannen valtion tuomioistuimeen eikä siinä siten anneta tällaiselle tuomioistuimelle yksinomaista toimivaltaa arvioida kyseisessä valtiossa myönnetyn patentin pätevyyttä. EUT kuitenkin huomautti, että vastaajan kotipaikan jäsenvaltion tuomioistuimen lähtökohtaista toimivaltaa ratkaista kolmannessa valtiossa myönnetyn patentin pätevyyttä koskeva kysymys voidaan rajoittaa Bryssel I a ‑asetuksen 73 artiklassa säädetyn kaltaisilla erityissäännöillä ja valtioiden välisillä sopimuksilla, joissa voidaan esimerkiksi määrätä, että kolmannen valtion tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta ratkaista kolmannessa valtiossa myönnettyjen patenttien pätevyyttä koskevat riidat.

Jos tällaista rajoitusta ei ole, jäsenvaltioiden tuomioistuimilla ja Yhdistetyllä patenttituomioistuimella (”UPC”) on toimivalta tutkia kolmannessa valtiossa, kuten Turkissa, rekisteröidyn eurooppapatentin pätevyyttä koskeva kysymys siinä määrin kuin se on tarpeen patentin loukkausta koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi. Toisin sanoen, tuomioistuin voi arvioida patentin pätevyyden joko hyväksyäkseen tai hylätäkseen loukkauskanteen. Jäsenvaltion tuomioistuimen antamalla ratkaisulla ei kuitenkaan ole vaikutusta patentin voimassaoloon tai sisältöön kolmannessa valtiossa, vaan patentti voidaan varsinaisesti mitätöidä vain sen rekisteröintivaltion tuomioistuimen päätöksellä.

EUT:n ennakkoratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia eurooppalaisiin patenttioikeudenkäynteihin tuomioistuinten toimivallan ja niiden välisen vuorovaikutuksen, oikeusvarmuuden periaatteen ja oikeudenkäyntistrategioiden näkökulmasta:

Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa arvioida, miten ja missä laajuudessa EUT:n ennakkoratkaisu tulee vaikuttamaan eurooppalaisiin patenttioikeudenkäynteihin käytännössä. Asiaan tulee vaikuttamaan myös se, miten kansalliset tuomioistuimet tulevat käytännön yksittäistapauksissa soveltamaan ennakkoratkaisun mukaisia linjauksia. Yritysten on syytä ottaa jatkossa huomioon EUT:n ennakkoratkaisun mahdolliset vaikutukset samaan aikaan eri jäsenvaltioissa eskaloituvissa patenttiriidoissa.

Jos sinulla on kysyttävää EUT:n ennakkoratkaisun vaikutuksesta tai haluat muutoin keskustella asiasta lisää, aiheeseen erikoistuneet asiantuntijamme keskustelevat mielellään kanssanne.